Osinkoverotuksen vaikutus tuottoon on monisyinen. Yhtäältä osingon alempi vero (85 % 30 tai 32 prosenista) tekee osinko-osakkeesta verotehokkaamman sijoituksen lyhyellä tähtäimellä. Pidemmällä tähtäimellä kuitenkin tuloutus ulos salkusta kesken sijoitusajan alkaa kostautua.
Jotta sijoittaja saisi paremman käsityksen vaikutuksista, olemme laatineet erimerkinomaisen laskelman osinkoveron vaikutuksesta tuottoon. Se on kaavamainen eikä huomioi kaikkia nyansseja. Tarkoituksena on vain osoittaa miten verotus toimii.
Oletukset ovat:
-osaketuotto 10 %
-osinkotuotto 5 %
-pääomavero osingoista 25,5 % (85 % alemmasta 30 % kannasta)
-pääomavero voitoista 30 % (alempi kanta)
-vertailukohtarahaston kulut 0,5 % vuoden aikaisesta keskimääräisestä pääomasta, vähennetään jälkikäteen (todellisuudessa päivittäin)
-Kunkin vuoden vertailu lasketaan olettaen, että sijoittaja saa osingot, osakkeiden arvo laskee osingon verran, minkä jälkeen sijoittaja myy pottinsa.
Alkutilanne
Santeri Sijoittaja ostaa osakkeet vuonna 0 hinnalla 1000.
Vuosi 1
Osakkeiden hinta nousee 10 % 1100:een. Santeri saa osinkoja 55. Niistä menee veroa 14,03.
Samalla kun osingot maksetaan, Santerin osakkeiden arvo laskee noin osinkojen verran eli hintaan 1045.
Santerilla on näin 1045 euroa osakkeissa ja 40,97 (=55 - veroa 14,03) tilillään. Hän sijoittaa netto-osinkotulot saman tien osakkeisiin. Tästä syntyy kaupankäyntikuluja. Jätämme ne tässä laskelmassa pois mutta pienillä summilla niistä muodostuu todellisuudessa helposti merkittävä kiila osaketuottoon.
Santerilla on näin 1085,97 arvoinen osakepotti vuoden jälkeen.
Verot: Näistä osakkeista 1045 euroa on hankittu vuoden 0 hinnalla, jolloin myyntiä varten on ehtinyt kertyä verovelkaa 45 euron noususta. Osingoilla ostetuissa osakkeissa ei ole vielä verovelkaa.
Jos Santeri myisi koko pottinsa nyt, hänelle jäisi 30 prosentin verokannalla 1031,50 vuoden 0 osakkeista ja 40,97 vuoden 1 ostoksista eli yhteensä 1072,47.
Entä jos omistaja olisi rahasto?
Jos osakkeet olisi omistanut rahasto, se olisi saanut osinkonsa verotta. Kuitenkin rahasto-osuuksien myynnistä syntyvä voitto on kokonaan 30 prosentin verojen piirissä kun taas suoraan omistamalla Santeri on saanut osingot alemmalla verokannalla. Lisäksi tässä laskemassa oletetaan rahastolle palkkioita, Santerille ei.
Rahaston omistukset olisivat nousseet bruttona 1100:een. Rahaston palkkio olisi 5,25 eli rahasto-osuuksien arvo olisi 1094,75. Myytäessä nyt menisi veroa 28,43 ja voittoa jäisi 66,33.
Vuosi 2
Santerin osakkeet kallistuvat 10 % hintaan 1194,57. Jälleen maksetaan 5 % osinko (59,73) ja tästä menee veroa 15,23, joten nettoa jää 44,5. Santerin osakkeet halpenevat osinkojen verran hintaan 1134,84 ja yhteensä Santerilla on näin 1179,34 kun hän sijoittaa netto-osingot uudelleen.
Verot
Verovelat ovat jakaantuneet jo kolmeen erään. Alkuperäiset 1000 eurolla ostetut osakkeet ovat kasvattaneet arvoaan 1092,03:een (nousu 10 % minkä jälkeen pudotus 5 % osingonjaosta). Tässä erässä on näin piilevää verovelkaa 92,03*0,3 =27,61. Vuoden 1 osingot ovat vuoden 2 osingonmaksun jälkeen hinnassa 42,81 ja laskennallista verovelkaa on kertynyt 0,55. Vuoden 2 osingot on vasta sijoitettu.
Jos potti myytäisiin nyt, menisi veroa 27,61+0,55 ja Santerille jäisi 1151,18 eli nettoa 151,18.
Jos sijoittaja olisi sama rahasto kuin yllä, olisi potti kasvanut 1094,75*1,1 eli 1204,23:een. Kulujen jälkeen Santerilla olisi 1198,49. Tästä 198,49 olisi verotettavaa 30 prosentilla eli nettovoittoa jäisi 138,94.
Vuosi 3
Laskelma jatkuu samalla kaavalla. Santerin potin arvo on takaisinsijoituksen ja osingon aiheuttaman arvonmuutoksen jälkeen 1280,73. Jos hän myisi potin, olisi kädessä verojen jälkeen 1236,65.
Kuvitteellisen rahaston omistuksen arvo olisi kulujen jälkeen 1318,33. Myytäessä verojen jälkeen taskussa olisi 1218,43.
Vuosi 4
Santerin suorien osakesijoitusten voitoksi jäisi myytäessä osinkojen ja verojen jälkeen 1329,47.
Rahastosijoituksesta jäisi 1305,45.
Kumpi kannattaa?
Kun ensimmäisen vuoden jälkeen erotus suoran sijoittamisen ja rahaston välillä oli 6,14 osakkeiden hyväksi, toisen vuoden jälkeen se on 12,24 ja kolmannen vuoden jälkeen 18,22. Neljännen vuoden jälkeen ero on 24,05. Ero siis kasvaa aluksi, mutta joka vuosi vähemmän korkoa korolle -ilmiön ansiosta. Muutos on kuitenkin hidas. Se voimistuu merkittävästi vasta pidemmällä aikavälillä. Erilaiset rahastojen kulut, kaupankäyntikulut, tuotto-oletukset ja verokannat vaikuttavat luonnollisesti lopputulokseen merkittävästi.
Yllä mainituilla oletuksilla, mutta ilman hankintameno-olettaman käyttöä, rahasto voittaa suoran osakesijoittajan vasta vuonna 19.
Kuitenkin hankintameno-olettaman merkitys on suuri siksi, että rahasto-omistus tai vastaava muu sijoitus, josta ei makseta osinkoja, nousee kokonaisuudessaan hankintameno-olettaman piiriin heti kun kymmenen vuotta tulee täyteen. Sen sijaan osinkojen jälleensijoitus aiheuttaa sen, että osakesijoittajan omistukset tulevat hankintameno-olettaman piiriin vähän kerrallaan. Yllä olevassa esimerkissä hankintameno-olettaman käyttö nostaisi rahaston suorien sijoitusten ohitse jo vuonna 12.
