Sijoitusneuvoja ei saa ottaa provisiota myymänsä tuotteen tarjoajalta, jos sijoittajan eli neuvonnan asiakkaan etu kärsii eturistiriidasta. Näin toteaa Ruotsin arvopaperimarkkinoiden selvitysryhmä raportissaan, joka jätettiin hallitukselle 29. tammikuuta.
Jo aiemmin finanssiministeri Peter Norman on ehdottanut Ruotsin vakuutusmeklareille provisiokieltoa. Palkkiot tulisi hänestä periä asiakkaalta, jotta neuvojan ja asiakkaan edut eivät olisi ristiriidassa. Torstaina julkistettu selvitys ehdottaa kiellon laajentamista kaikkiin meklareihin ja välittäjiin, jotka myyvät tuotteita yksityissijoittajille.
Selvityksen tulokset siirtyvät nyt Ruotsin finanssivalvonnan purtaviksi. Ruotsin markkinavalvojan täytyy miettiä, mitkä tilanteet tai asiakassuhteet voi katsoa sellaisiksi, että asiakkaan etu kärsii, jos neuvoja saa palkkionsa sijoitustuotteen tarjoajalta eikä asiakkaaalta. Tämähän on tilanne valtaosassa rahasto- ja vakuutuskauppaa Suomessakin.
Ruotsissa raporttia on tulkittu niin, että välttämättä kaikkia palkkionpalautuksia ja muita provisioita ei kiellettäisi, kuten Hollannissa ja Britanniassa on tapahtunut riippumattomaksi itseään kutsuvilta sijoitusneuvojilta.
Raportissa epäedullisiksi tilanteiksi katsotaan esimerkiksi merkintäpalkkiot, jossa merkittävä summa maksetaan välittäjälle sijoitusta tehtäessä. Näin meklarin etuna on vain saada myytyä tuote, jossa provisio on paras, mutta murheet sijoituksen menestyksestä jäävät asiakkaalle.
Sen sijaan rahastoyhtiöiden katsotaan voivan jatkossakin maksaa rahastovälittäjille myyntiprovisiota, jotta nämä ottavat rahastot alustalleen. Näin tulkitsee ainakin Ruotsin rahastoyhdistys.
Ruotsin finanssivalvonta on aiemmin raportissaan vihjannut kannattavansa provisioiden kieltoa. Se kuitenkin jätti oman työnsä sikseen ja jäi odottamaan, mitä Euroopan unionin MiFiD-lainsäädännön toisessa vaiheessa asiasta aiotaan sanoa. Näyttää siltä, että MiFiD II ei tule vaatimaan kaikilta mailta provisioiden kieltoa. Ruotsissa on kuitenkin siis halua edetä asiassa pidemmälle omin päin.
