Jos tarjolla on sijoitusstrategia, joka lyö markkinat suurella todennäköisyydellä, tartutko siihen? Jokainen meistä vastaisi varmasti myöntävästi, mutta kysyisi perään: Voiko sellaista strategiaa olla olemassa?
Kyllä voi. Lukuisat akateemiset tutkimukset – myös Suomesta – todistavat niin sanotun momentum-sijoitusstrategian tuottaneen osakemarkkinoita paremmin pitkällä aikavälillä. Esimerkiksi GMO-sijoitusyhtiön kvantitatiivisen tutkimuksen johtaja Tom Hancock laskee yksinkertaisen momentum-strategian lyöneen Yhdysvaltain osakemarkkinat yli kolmella prosenttiyksiköllä vuotta kohden 1927–2009, ennen kuluja, ja hienovaraisemman strategian neljällä prosenttiyksiköllä. 2000-luvun ensimmäinen vuosikymmen oli momentumille kaikkein heikoin. Silti se tuotti hieman markkinoita enemmän ennen kuluja.
Osta kallistuvia, myy halpenevia
Momentum merkitsee vauhtia tai voimaa, ja vapaammin kääntäen liikesuunnan seuraamista. Sijoittaja ostaa siinä eniten kallistuneita osakkeita ja myy eniten halventuneita. Hancockin tutkimuksessa sijoittaja osti niitä osakkeita, jotka olivat tuottaneet parhaiten viimeisen 12 kuukauden aikana.
Momentumin olemassaolo on mysteeri tehokkaisiin markkinoihin uskoville. Jos kaikki tietävät, että näin helposti voi lyödä markkinat, mikseivät kaikki sitten tee niin? Se tekisi momentumista kannattamatonta muihin sijoitustapoihin verrattuna; kaikki kun eivät voi voittaa markkinoita.
Morningstarin videohaastattelussa GMO:n Tom Hancockilla on vastaus kysymykseen: ”Momentum tekee kipeää.”
Vuonna 2009 momentum jäi jälkeen
Hancock ottaa esimerkiksi vuoden 2009. Momentum-sijoittaja olisi aloittanut vuoden osakkeilla, jotka olivat pitäneet edes jotenkin arvonsa vuoden 2008 pörssilaskussa: lääkeyhtiöitä ja muita defensiivisiä osakkeita. Mutta kun osakkeet ampaisivat nousuun maaliskuussa 2009, momentum-salkkuun kerätyt yhtiöt jäivät tuntuvasti jälkeen pienistä ja syklisistä yhtiöistä. (Yhdysvaltain osakemarkkinoiden indeksi S&P 500 tuotti 26,5% vuonna 2009; suurten osakkeiden momentum-strategialla sai vain 14,8% tuoton.) ”Sellaiset (suhteelliset) tappiot vain sattuvat liikaa”, Hancock tiivistää.
Hancock ottaa esille myös psykologisen syyn. Suurin osa sijoittajista uskoo kykyynsä löytää halpoja osakkeita, joiden hinnat nousevat. ”Hyvänä” sijoittajana pidetään usein sellaista, joka liikkuu virtaa vastaan. Mutta momentumia seuraavan tulisi käyttäytyä päinvastoin - liikkua virran mukana: ”Ostat osakkeita, kun ne nousevat, ja toivot niiden nousevan lisää. Mutta jos osakkeesi lähtevätkin laskuun, myyt ne ja ostat sen sijaan toisia osakkeita jotka ovat nousseet. Sellainenhan näyttää aivan törpöltä!” Hancock pukee tuntemukset sanoiksi.
Yhdistä tyylejä
Sijoittajien ei kannata kuitenkaan myydä omistamiaan ”arvo”-sijoituksia ja ryhtyä tyypipuhtaiksi momentum-sijoittajiksi tämän tai muun momentumia käsittelevän artikkelin luettuaan.
Ensinnäkin momentum on kvantitatiivinen strategia, joka voi olla vaativa viedä käytäntöön omin voimin. Lisäksi se aiheuttaa suuria kaupankäyntikuluja, mikä tekee siitä lähinnä suursijoittajien työkalun.
Sen sijaan voi olla mielekästä harkita momentumin ottamista mukaan yhdeksi strategiaksi muiden rinnalle sijoitussalkkuun, esimerkiksi momentumia hyödyntävän rahaston avulla. Erityisen kannattavaa näyttää olevan momentum-tyylin yhdistäminen arvoperustaiseen sijoittamiseen. (Arvosijoittaminen merkitsee karkeasti suhteellisilla mittareilla kuten P/E tai P/B "halvoilta" näyttävien osakkeiden painottamista.) Luottamalla useampaan strategiaan saa siedettäviä tuloksia myös silloin, kun jokin salkun osa romahtaa lattiasta läpi. Momentum-strategiaan uskovan vaaran paikkoja ovat markkinoiden käännökset (engl. ”inflection points”): tappiot voivat ovat hyvin rajuja.
Oheisissa Morningstarin haastatteluissa momentum-strategian huippunimet kertovat miten käännekohdista voi selvitä siedettävin vauroin.
Timo Leivo ja Eero Pätäri ovat julkaisseet vuonna 2009 tutkimuksen, miten momentumilla voisi tukea arvopohjaista ja long-short-sijoittamista Suomen pörssihistorian perusteella. Tulosten mukaan arvosijoittajan kannattaa ottaa fundamentaalisen tutkimuksensa lisäksi huomioon arvo-osakkeiden hinta-momentum ts. ostaa erityisesti arvo-osakkeita, joiden hinnat ovat nousussa.
Kasvusijoittaminen turhaa?
Olennainen osa hyvää sijoittamista on, millainen yhdistelmä eli salkku omista sijoituksista syntyy. Helppo tapa aloittaa oman salkun analysointi on pistää se Morningstarin läpivalaisuun, X-Ray-työkaluun. X-Ray kertoo miten salkun omistukset ovat jakaantuneet maantieteellisesti, yhtiöiden koon tai ja arvo-kasvu-suuntauksen osalta.
Lähtökohtana tyylien hajauttamiselle on rakentaa salkku, jossa mikään tyyli ei painotu liikaa. Salkussa tulisi olla niin isoja kuin pieniäkin yhtiöitä ja niin arvo- kuin kasvutyylisiä yhtiöitä. Näin rakennetun salkun tuotto on tasaisempi.
Jotkut momentum-tyylin kannattajat uskovat, että momentum-osakkeilla voisi korvata kasvusijoittamisen. (Kasvuosakkeita ovat ne, joiden kurssikehitys riippuu voimakkaasti yhtiön tuloskehityksestä. Kun tulos paranee, osake kallistuu.)
Argumentti kuuluu näin: Kasvusijoittamisessa menestyminen edellyttää, että pystyy ennustamaan yritysten tuloskehitystä markkinoita paremmin. Se on haastavaa. Sen sijaan markkinathan kertovat tulosodotuksista kurssien kautta: eniten kallistuvat osakkeet ovat yleensä myös niitä, joiden tulosennusteet ovat nousseet eniten. Sijoittaja pelkäävät kuitenkin kursseja peesaamalla ajautuvansa ostamaan kallistuneita osakkeita, jotka pian jo laskevat. GMO:n Tom Hancockin mukaan tulostaan eniten parantaneiden yhtiöiden tuloskehitys on kuitenkin jatkunut sen aikaa, että momentum-sijoittaja on hyötynyt siitä historiallisesti katsoen.
Leuthold-yhtiön salkunhoitajan Doug Ramseyn haastattelu.
GMO-yhtiön tutkimusjohtajan Tom Hancockin haastattelu.
Kirjoitus perustuu Morningstarin rahastoanalyytikon Shannon Zimmermanin artikkeliin "Momentum and Market Inflection Points", joka on ilmestynyt Morningstar.com-sivustolla sekä Tom Hancokin videohaastatteluun, jonka voit katsoa täältä.
