Obligaatiorahastojen tuotot poikkeavat tällä hetkellä voimakkaasti sen mukaan, paljonko rahastossa on ollut Kreikan valtionlainoja. Suuri satsaus Kreikkaan on tuonut sijoitusrahastolle pääasiassa tappiota, koska maan lainapaperien arvo on alentunut tuntuvasti viime kuukausina.
Ainakaan tähän asti Kreikan puolesta ei kuitenkaan kannattanut lyödä vetoa. Maan velkakirjojen arvo on laskenut 20 prosentilla huhtikuun alusta.
Kreikkaan panostaessaan salkunhoitaja on uskonut, että markkinat suhtautuvat Kreikkaan liian pessimistisesti. Jos näkemys osoittautuu oikeaksi, Kreikan pitkät korot laskevat ennen pitkää ja maan obligaatioiden arvot kohoavat.
Suuria eroja painotuksissa
Kreikka kuului vielä toukokuun loppuun useimpien rahastojen omistuksiin. Keskimääräisellä rahastolla oli Kreikassa 2,7 prosenttia varoistaa, ja monella selvästi enemmän. Sen jälkeen useimmat rahastot ovat tyhjentäneet salkkunsa Kreikasta.
Erityisen haavoittuvaisia kriisille ovat olleet Sammon kolmen obligaatiorahaston osuudenomistajat. Sammon rahastot kun satsasivat syksyn 2009 ja kevään 2010 aikana Kreikkaan erityisen voimakkaasti.
Suursijoittajille tarkoitettu Yhteisöobligaatio-rahasto piti toukokuun lopussa Kreikan obligaatioissa noin 13 prosenttia sijoitetuista varoistaan. Osuus on siis peräti kymmenen prosenttiyksikköä suurempi kuin rahastoilla keskimäärin. Myös Sampo Obligaatiolla ja Valtionobligaatiolla Kreikan osuus ylitti rahastojen keskimääräiset painot tuntuvasti (sijoitetusta pääomasta 11,2 ja 8,7 prosenttia Kreikassa toukokuun lopussa). Kaikilla kolmella ylipaino oli tuntuva niin rahastojen vertailuindeksiin kuin muihin rahastoihin nähden. Luvut perustuvat Morningstarin rahastoyhtiöiltä keräämiin tietoihin.
Milloin iso ylipaino on perusteltu?
Salkunhoidossa näkemyksen ottaminen on perusteltua, jos tuottomahdollisuudet ovat riskejä merkittävämmät. Vain poikkeamalla indeksistään aktiivinen salkunhoito voi synnyttää lisäarvoa rahaston osuudenomistajille. Kreikan kohdalla riskit olivat kuitenkin tuntuvat, koska perustellun näkemyksen muodostaminen Kreikan taloustilanteesta oli vaativaa. Informaation taso oli heikko. Siitä kertoo jo, että vaikka Kreikka oli koko globaalin rahamaailman huomion keskipisteenä, maan valtiontaloudesta tuli jatkuvasti yllättävää uutta tietoa.
Kriisi kärjistyi toukokuussa
Kreikan valtiontalous ajautui kriisiin huhtikuussa 2010, kun maan budjettivajeen suuruus alkoi paljastua. Kreikan valtionobligaatioiden arvo putosi muutamassa viikossa noin neljänneksellä. Vielä tässä vaiheessa Sammon rahastot pitivät kiinni Kreikkaan lataamastaan ylipainosta. Pudotus synnytti useamman prosentin loven verrattuna rahastoihin, jotka olivat välttäneet Kreikkaa.
Toukokuun alussa Kreikan hallitus hyväksyi säästöpaketin, ja euroalueen valtiot sitoutuivat tukemaan Kreikkaa. Obligaatioiden hinnat kohosivat yhdessä päivässä neljänneksellä – mutta vain hetkeksi. Kesäkuussa alkoi uusi paniikki, josta Kreikan valtionobligaatiot eivät ole toipuneet.
Lainat putosivat roskaluokkaan
Tältä toiselta sukellukselta Sammon rahastojen osuudenomistajat säästyivät. Ansio ei kuitenkaan ollut vain salkunhoitajien. Sammon obligaatiorahastojen säännöt nimittäin kieltävät niin kutsuttujen roskalainojen omistamisen, ja kun Kreikka ajautui tähän luokkaan, kaikki oli myytävä pois. Standard & Poor’s alensi luokitustaan huhtikuun lopulla ja viimeinen sinetti oli Moody’sin reittauksen lasku kesäkuussa.
S&P:n luokitus putosi poikkeuksellisen paljon, kolme pykälää. Olisiko luokituksen romahdus pitänyt aavistaa etukäteen ja myydä velkapaperit jo aiemmin? Kysymykseen on vaikea vastata jälkikäteen. Ainakin painoa olisi kannattanut pudottaa jo aiemmin, kun pakkomyynti alkoi näyttää mahdolliselta. Nyt salkunhoitajat joutuivat muuttamaan salkun rakennetta merkittävällä tavalla pakon edessä.
Norjan öljyrahasto uskoo Kreikkaan
Vasta aika näyttää, onko Kreikkaan satsaaminen ollut pitkän tähtäimen sijoittajille viisas ratkaisu. Niin uskoo ainakin Norjan valtava eläke- eli ”öljyrahasto”. Se on ilmoittanut hankkineensa suuria määriä Kreikan, Espanjan, Italian ja Portugalin velkakirjoja ja laskee sen varaan, että nämä euromaat eivät voi mennä konkurssiin.
Norjan öljyrahasto sijoittaa pitkällä tähtäimellä ja verraten vapain käsin. Sijoitusrahastojen salkunhoitajien sen sijaan täytyy ottaa huomioon rahastojen sääntöjen tuomat rajoitukset sekä se tosiasia, että vaikka sijoitus voisi olla lopulta viisas, kärsimättömät osuudenomistajat saattavat jättää rahaston ennen kuin voittoa syntyy, ja se pakottaisi myymään rahaston omistuksia. Näistä syistä sijoitusrahastot ovat usein turhankin varovaisia sijoittajia. Jää nähtäväksi, miten Kreikan-kokemukset vaikuttavat Sammon korkosalkunhoitoon.
Sampo Yhteisöobligaatio oli jäänyt syyskuun toisen viikon päättyessä vertailuindeksistään 4,8 prosenttiyksikköä tänä vuonna, Obligaatio noin neljä ja Valtionobligaatio hieman yli 3 prosenttia. Sammon oman arvion mukaan ero johtuu myös salkkuun kertyneestä liiallisesta korkoriskistä.
Myös jotkut obligaatiorahastot ovat uskoneet Kreikkaan. eQ Valtiokorolla oli heinäkuun lopulla 11,8 prosenttia varoistaan Kreikan kolmivuotisissa velkapapereissa. Säästöpankki Pitkäkoron sijoitetusta pääomasta oli Kreikassa samaan aikaan vajaat kuusi prosenttia. Luvuista on puhdistettu pois rahaston käteisen osuus.
Vaikeuksissa oleviin euromaihin uskoo myös OP:n Obligaatio. Sillä on Espanjassa, Irlannissa, Italiassa, Kreikassa ja Portugalissa kiinni vertailuindeksiään enemmän rahaa.
