Monille sijoittajille on iskostunut tapa vertailla sijoituskohteita niiden osinko- tai korkotuoton perusteella. Käteen maksettava tuotto on jotakin ”kouriintuntuvaa”. Osakkeen osinkotuotto tai obligaation korkotuotto ei kuitenkaan kerro koko totuutta sijoituksen mielekkyydestä. Huonoimmassa tapauksessa osinkotuotto on kohoaa siksi, että osakkeen hinta alenee. Se ei ole osakesijoittajalle mieluisa uutinen.
Toinen muistettava asia on, että nykyiset tietomme osingoista perustuvat menneisyyteen. Samalla tavalla kuin menneet tuotot eivät ennusta tulevaa kovinkaan hyvin, nykyinen osinko- tai korkotuotto ei kerro varmuudella, millaista tuottoa tulet lopulta saamaan sijoituksestasi.
Tänään täällä, huomenna toisaalla
Osinko- ja korkotuotto ovat suhteellisia mittareita. Ne kertovat arvopaperin maksaman tuoton (osinko tai korko) suhteen osakkeen tai obligaation hintaan prosentteina. Helsingin pörssin osakkeista osinkotuoton näet osakesivun sarakkeesta ”Os.tuotto”. Alla olevassa kuvassa näkyvät pörssin korkeimmat osinkotuotot 25.1.2011.
Kun osakkeen hinta (yhtälön jakaja) nousee, osinkotuotto laskee. Osakkeen halpeneminen taas kohottaa osinkotuottoa. Osakkeiden hinnat muuttuvat jatkuvasti, joten myös osinkotuotto elää.
Vallitseva korkotaso vaikuttaa osinko- ja korkotuottoihin. Viime vuosikymmeninä korot ovat olleet laskusuunnassa. Esimerkiksi vuonna 2000 Yhdysvaltain Morningstarin tietokannassa varovaisen obligaatiorahaston keskimääräinen korkotuotto oli lähes kuusi prosenttia. Nyt sama luku on noin kaksi prosenttia. Korkean riskin yritysrahastojen paperien korkotuotto on pudonnut kymmenessä vuodessa 12 prosentista kahdeksaan. Sijoittajien saama kokonaistuotto ei ole kuitenkaan laskenut näin rajusti, koska velkakirjojen arvot ovat kohonneet samaan aikaan.
Osinko on vuosittainen päätös
Pörssiyhtiön osakkeesta kannattaa muistaa, että yhtiön osinko päätetään vuosittain uudelleen. Kun olosuhteet muuttuvat, osinko voi nousta tai laskea odottamattomasti. Esimerkiksi vuonna 2008 finanssiyhtiöiden osakkeiden hinnat laskivat ja osinkotuotot nousivat. Mutta pian kävi selväksi, että osakkeet eivät olleet halventuneet syyttä: pankkien bisnes oli heikolla tolalla, ja niinpä osinkoja leikattiin rajusti tai jopa jätettiin maksamatta. Osinkolukujen sokaisema sijoittaja jäi nuolemaan näppejään.
Mitä sijoittajan kannattaisi tehdä?
Näiden varauksien jälkeen täytyy muistuttaa, että osinko- ja korkotuottoa kannattaa toki tarkastella ennen kuin tekee sijoituspäätöksen, kun vain muistaa tarkastella sijoitusta kokonaisuutena.
Ensinnäkin kannattaa hankkia käsiinsä tuoreimmat mahdolliset osinko- ja korkotuottotilastot. Viimeisimmät tiedot yksittäisistä osakkeista löytyvät kunkin osakkeen omalta sivulta Morningstarila. Sinne pääsee painamalla osakkeen nimeä Osakkeet-sivun listassa. Tilasto kertoo viimeisimmän ilmoitetun osingon suhteessa nykyiseen osakekurssiin.
Tuotto-osuutta maksavien rahastojen 12 viime kuukauden tuotonmaksuprosentin näkee kunkin rahaston pääsivulta (”Yleiskatsaus”).
Morningstarin kunkin rahaston alasivulla ”Sisältö” taas näkee, mikä on ollut rahaston osakesalkun osinkotuotto. Alla olevassa esimerkissä osinkotuotto on ollut 5,91. Tieto perustuu viimeisimpään rahaston Morningstarille toimittamaan salkkuun. Oikeanpuoleinen lukema samalla rivillä kertoo, miten korkea osinkotuotto on suhteessa rahastoluokan keskiarvoon (1,00).
Yksittäisen osakkeen kohdalla kannattaa aina tarkastella kokonaisuutta: onko osinkojen taso kestävä, entä osakekurssin taso? Kannattaa muistaa, että sijoittajan saama kokonaistuotto on olennainen luku. Se koostuu osingoista sekä osakkeen arvonnoususta.
Kirjoitus on ilmestynyt aiemmin sisarsivustollamme Monringstar.co.uk. Sen on kääntänyt ja toimittanut Morningstar.fi-sivuston päätoimittaja Matias Möttölä.
