Pörssinoteerattujen sijoitustuotteiden kuten etf:ien kurssin tulisi periaatteessa määräytyä rahasto omistuksista. Yhdestä etf-osuudesta tulisi maksaa niin paljon kuin rahaston omistamilla osakkeilla tai muilla omistuksilla on arvoa palkkioilla vähennettynä. Jos etf omistaa osakkeita kymmenen euroa yhtä osuutta kohti, ei ole syytä maksaa osuudesta kymppiä enempää.
Pörssirahastojen hinnat eivät kuitenkaan seuraa yksi yhteen omistustensa arvoa. Etf:t ja muut pörssinoteeratut rahastot ovat kaupan markkinoilla. Joskus sijoittajat ovat valmiita yli- tai alihintaan. Joskus taas syynä on tekninen seikka, kuten uusien etf-osuuksien synnyttäminen ja poistaminen markkinoilta.
Lähtökohta on silti selvä: tavanomaisesta osake-etf-rahastosta ei kannata maksaa kuin aivan pieni preemio. Maailman likvideimmän etf:n, SPDR S&P 500:n (SPY), pörssiarvo on tänä vuonna liikkunut keskimäärin 0,02 prosenttia rahaston omistusten NAV-arvon ylä- tai alapuolella (NAV on Net Asset Value eli rahaston omistusten nettoarvo; lue lisää täältä). On normaalia, että osake-etf:n kurssi poikkeaa omistustensa arvosta esimerkiksi 0,1 prosenttia, mutta useiden kymmenysten saati prosenttien preemiot eivät ole mielekkäitä.
Alihintaa peräti 1,7%
Preemiot ja alihinnat kasvavat merkittävästi, kun siirrytään pois osake-etf:ien maailmasta. Erityisen suuria hintaerot ovat arvometallirahastoissa, joiden salkussa on aitoa fyysistä metallia: Esimerkiksi SPDR Glod Shares (GLD) ja iSharesin Silver Trust (SLV) on äärimmillään hinnoiteltu tämän vuoden aikana peräti 1,79% ja 7,25% alle rahaston omistusten markkina-arvon. Keskimäärinkin SPDR Glod Sharesin pörssihinta on poikennut rahaston NAV:stä 0,44 prosenttiyksikköä, iSharesin Silver Trustin vielä selvästi enemmän, 1,70 prosenttiyksikköä.
Miten tällaisiin heilahteluihin tulisi suhtautua? Lyhyt vastaus kuuluu: rauhallisesti. Hintaerot johtuvat pääosin laskennallisista seikoista, harvemmin siitä, että markkinat olisivat määrittäneet hinnan täysin pieleen. Vain harvoin syntyy tilaisuus arbitraasiin eli ilmaiseen voittoon.
Hinta määritetään kahdesti päivässä
Kultaa tai hopeaa omistavan rahaston pörssikurssin tulisi periaatteessa olla sama kuin sen omistaman arvometallin arvo jaettuna osuuksien määrällä. Arvometallien hintaa ei kuitenkaan määritellä markkinoilla jatkuvasti vaan kahdesti päivässä, aamulla ja iltapäivällä. Kullan ja hopean hinnoittelee kahdesti päivässä London Bullion Market Association, platinan ja palladiumin London Platinum and Palladium Market. Kullan ja hopean hinta määritellään iltapäivällä klo 15 (GMT), platinan ja palladiumin kello 14 (GMT). Koska pörssit ovat auki iltapäivän hinnanmäärittelyn jälkeenkin, on luonnollista, että rahaston markkina-arvo lähtee erilleen NAV:stä. Hinnoittelu jatkuu Yhdysvalloissa ja Aasiassa kun eurooppalaiset sijoittajat nukkuvat.
Arvometallirahaston (etc, exchange traded commodities) kiinnostavuutta ei tulisikaan arvioida sokeasti vertaamalla pörssikurssia NAV:iin vaan tutkimalla metallien maailmanmarkkinahintojen kehitystä.
Todistaaksemme tämän olemme laskeneet, miten hyvin iltapäivän hinnanmuutoksen jälkeen syntyvä yli- tai alihinta ennustaa seuraavan aamun uutta NAV-hintaa. Tulosten perusteella ennustusvoima on arvometalleissa hyvin vahva, vahvempi kuin missään muussa etf-tyypissä.
Mikäli omistat arvometalleista koostuvaa pörssinoteerattua rahastoa, jolla käydään runsaasti kauppaa ja jonka volatiliteetti on suhteellisesti katsoen alhainen, voit luottaa siihen, että rahaston pörssihinnan ja sen NAV:n välinen hintaero johtuu hinnoittelun ajankohdasta, ei markkinoiden väärinhinnoittelusta.
Morningstarin etf-analyytikoiden arvioimia arvometallirahastoja:
ETFS Gold Bullion Securities (DE) ETC
ETFS Physical Palladium (DE) ETC
ETFS Physical Platinum (DE) ETC
ZKB Gold ETF (USD)