Helsingin pörssin pääoma keskittyy tällä hetkellä vahvasti arvo-osakkeisiin. Sen sijaan kasvuosakkeisiin sijoittaminen on pelkästään Helsingin pörssin osakkeiden avulla vaativaa. Tulokset selviävät Morningstarin tuoreesta tarkastelusta, jossa suomalaisten osakkeiden arvo- ja kasvusuuntautumista on verrattu muihin eurooppalaisiin osakkeisiin.
Helsingin pörssissä on tällä hetkellä neljä suurta arvoyhtiötä: Fortum, Nokia, Nordea ja TeliaSonera. Yhteensä näiden yhtiöiden arvo on peräti 50 prosenttia Helsingin pörssin markkina-arvosta. Arvosuuntautuneisuus on vahvistunut suhteessa muihin Euroopan pörsseihin, kun kurssit ovat Helsingissä pudonneet tuntuvasti kesästä 2011 alkaen. Fortum ja TeliaSonera ovat syksyn aikana Morningstarin mittareilla siirtyneet arvotyylin suuntaan.
Huomattava keskittymä yhteen osaketyyppiin (suuri arvo) on arvosijoittamiseen vannovalle merkki siitä, että Helsingissä voisi olla kiinnostavia osakkeita. Mutta yhtä lailla se herättää kysymyksen, miten hajauttaa paremmin salkkuaan tyylien välillä. Eri tyylien välillä kun on eroja tuotto-odotuksissa ja riskissä, ja eri tyyppiset osakkeet myös reagoivat eri tavoin talousympäristössä tapahtuviin muutoksiin. Siksi on mielekästä hajauttaa osaketyylien välillä.
Arvo-osakkeille on tyypillistä alhainen arvostustaso (mm. P/E, P/B), korkea osinkotuotto ja maltilliset kasvunäkymät. Niiden vastakohtia ovat kasvuosakkeet, joiden kurssi perustuu pitkälti odotukseen korkeasta tuloskasvusta.
Sampo suurista ainoa kasvuosake
Suuria kasvu-tyylisiä yhtiöistä Helsingistä löytyy Morningstarin tyylianalyysin perusteella vain yksi, Sampo, joka on haalinut viime vuodet Nordean osakkeita. Morningstarin tyylianalyysi on kvantitatiivinen. Se perustuu kymmeneen tekijään, jotka yhdessä selittävät Sammon paikkaa tyylikartalla. Yhtiöön liittyviä kasvupiirteitä ovat mm. keskimääräistä korkeampi myynnin kasvu ja toisaalta vuonna 2010 rajusti pudonnut nettokassavirta (2010) suhteessa osakkeen hintaan. Sammon paikka tyylikartalla ei ole kuitenkaan stabiili, vaan yhtiö on liikkunut finanssikriisin jälkeisen nousun aikana arvo-osakkeesta kasvuosakkeeksi.
Arvo- ja kasvutyylin väliseen ”sekatyyliin” jää suurista yhtiöistä yksi, Kone, joka on viime vuosina liikkunut kasvu- ja sekatyylin välillä.
Kaikkien osakkeiden tyyli nähtävissä
Kunkin osakkeen paikka tyyylikartassa on nähtävissä yhtiön sivulla Morningstarissa. Analyysi perustana olevista tekijöistä osa on eteenpäin katsovia kuten Osakkeen hinta/Ennustettu tulos per osake (P/E) ja osa historiallisia. Yksittäisten yhtiöiden tyylit muuttuvat esimerkiksi kun yhtiön tuloskasvu hiipuu suhteessa muihin. Pääosin muutokset ovat hitaita.
Olennaista on, että Morningstarin tyylianalyysi suhteuttaa yhtiön muihin eurooppalaisiin yhtiöihin. Se antaa kuvan yhtiöiden suhteellisesta koosta ilman "sinivalkoisia linssejä". Esimerkiksi metsäyhtiöt UPM-Kymmene ja StoraEnso ovat keskikokoisia yrityksiä eurooppalaisessa katsannossa.
Mitä tehdä?
Mikäli näkee keskittymän arvo-osakkeisiin riskinä, kannattaa joko etsiä Suomesta salkkuun kasvutyylisiä osakkeita, tai sitten katsoa ulkomaille joko suorien osakkeiden, rahastojen tai etf:ien avulla.
Mikäli oma osakesalkku painottuu suuriin yhtiöihin, voi etsiä hajautusta pieniin yhtiöihin ulkomailta esimerkiksi rahastojen kautta. Pelkkä hajautus ulkomaiseen rahastoon tyyliin katsomatta ei riitä, sillä alueellisesti sijoittavista rahastoista (”Eurooppa” tai ”Maailma”) saa lähinnä suuryhtiöpainoa. Kannattaakin käydä läpi rahastojen tyylisuuntauksia Morningstarin Style Boxin avulla (kunkin rahaston "Sisältö"-sivu) ja etsiä niitä, joiden tyyli täydentää omaa salkkua.
Oman salkun tyylipainotusta voi tarkastella Morningstarin Salkku-työkalun avulla (ilmainen, vaatii rekisteröitymisen).
Arvosijoittaminen ei aina kannata
Hyvin monet osakesijoittajat uskovat arvosijoittamisen nimeen. Arvosijoittajan pyrkimyksenä on välttää korkeasti hinnoiteltuja osakkeita. Arvosijoittamisella on historiallisesti ollut hieman korkeampi tuotto, etenkin amerikkalaisissa tutkimuksissa. Oheinen taulukko kertoo kuitenkin, että 2000-luvulla Euroopassa vain keskikokoisissa yhtiöissä arvosijoittaminen on kannattanut kasvua paremmin.
Suurissa ja pienissä yhtiöissä on kannattanut haalia kasvuosakkeita. Huomattavaa on, että kasvuosakkeilla on ollut Euroopassa pienempi riski kuin arvo-osakkeissa samalla aikavälillä. Arvoyhtiöt eivät siis ole läheskään aina vakaita ja varmoja kuten niistä tavataan sanoa.
Ajanjaksot ovat aina erilaisia. Historialliset tulokset muistuttavat meitä kuitenkin siitä, että ei ole välttämättä kannattavaa hirttäytyä yhteen tyyliin jos haluaa riskiin nähden parasta mahdollista tulosta sijoituksilleen.
Kirjoitus pohjaa osin Morningstarin esitelmään Sijoitus-Invest 2011 -messuilla Helsingissä 16.11.2011. Morningstar esitteli messuilla allokaatio- ja tyylianalyysityökaluja yksityissijoittajille.
