Rahaston saa nyt sulkea Suomessakin

Uusi laki helpottaa väliaikaista merkintöjen lopettamista. Suurimmat rahastoyhtiöt eivät lämpene rahastojen sulkemiselle salkunhoitajan aktiivisuuden takaamiseksi.

Facebook Twitter LinkedIn

Toisin kuin monissa muissa maissa, Suomessa sijoitusrahastojen ovia ei ole saanut sulkea merkinnöiltä. Finanssivalvonta ja sen edeltäjä Rata ovat edellyttäneet, että rahastoon pitää päästä sisään jokaisena pankkipäivänä oli tilanne vaikka se, että rahaston kohdemarkkinalla lomaillaan kuten Venäjällä uuden vuoden tienoilla.

Kun edes tällaiset syyt eivät ole auttaneet, on ollut turha edes aloittaa keskustelua olennaisemmasta asiasta: oikeudesta estää uuden rahan tulo siksi, että rahaston pääoma on kasvamassa liian suureksi tehokkaalle sijoitustoiminnalle. Kun salkku on liian suuri, salkunhoitaja ei pääse liikkumaan haluamiinsa yhtiöihin ja niistä pois vaan sijoitukset herkästi keskittyvät suuriin indeksiyhtiöihin ja tuotto alkaa mukailla indeksiä. Se ei ole rahastossa olevien osuudenomistajien edun mukaista.

Vuoden alusta voimaan tulleen rahastolain myötä tälle keskustelulle on tullut aika Suomessakin - vaikkei pidäkään nuolaista ennen kuin tipahtaa. Vielä kun ei tiedetä varmuudella, miten valvoja asiaan suhtautuu. Eivätkä rahastoyhtiötkään kiljuen ole rahastojaan sulkemassa merkinnöiltä.

Lunastuksia ei voi jatkossakaan lopettaa, mutta nykyiseen tapaan niitä voi viivyttää, mikäli likviditeetti kohdemarkkinalla on hyvin heikko.

”Venäjä-pykälä”
Mitä laki muuttaa? Ensiksikin se tuo ns. Venäjä-pykälän, joka nojalla suomalainen rahasto voidaan pitää suljettuna kun rahaston kohdemarkkinalla on pörssi kiinni kuten Venäjällä joulun jälkeen. Sama pätee rahastoihin, jotka sijoittavat varansa toiseen rahastoon maassa ja kohdemaassa rahastot ovat kiinni. Nämä syyt täytyy kirjata rahaston sääntöihin.

Tähän mennessä yksikään rahastoyhtiö ei ole lähettänyt asiaa koskevia sääntömuutoksia Finanssivalvontaan. Esimerkiksi Dansken rahastoyhtiössä pohditaan toimitusjohtaja Aku Leijalan mukaan, onko Venäjän suhteen sääntömuutoksiin enää tarvettakaan, sillä siellä on vähemmän pörssipäiviä joina lappu on luukulla.

Epäilyttävä sijoittaja tai sijoitustapa
Toiseksi laki antaa rahastoyhtiölle mahdollisuuden kieltäytyä sellaisen sijoittajan rahoista, jonka toiminnan rahastoyhtiö katsoo vahingoittavan muiden osuudenomistajien etua. Perusteen tulee liittyä asiakkaaseen tai hänen aiempaan käyttäytymiseensä tai siihen, ettei asiakassuhteelle ole todellista tarvetta. Markkinoiden ajoittamista (market timing) yrittävältä voidaan myös kieltää oikeus merkitä rahaston osuuksia, koska tiheästä kaupankäynnistä aiheutuu kuluja kaikille osuudenomistajille.

”Osuudenomistajien yhdenvertaisuus tai muu painava etu”
Mielenkiintoisin – ja nähdäkseni kauaskantoisin – lakimuutos liittyy rahastoyhtiön oikeuteen sulkea rahasto väliaikaisesti merkinnöiltä, jos rahasto-omistajien "yhdenvertaisuus tai muu painava etu" sitä vaatii.

Maailmalla on tavallista, että rahaston uhatessa kasvaa liian suureksi se suljetaan merkinnöiltä pidemmäksikin ajaksi. Näin tehdään esimerkiksi, jos rahasto sijoittaa pieniin yhtiöihin joissa likviditeetti on hiekko ja rahaston suuri koko uhkaa salkunhoitajan kykyä ottaa aktiivista näkemystä. Jos miljardin euron kokoinen rahasto haluaa laittaa prosentin varoistaan yhteen yhtiöön, pitäisi kohteen markkina-arvon olla 200 miljoonaa euroa, jotta rahaston omistus ei omistaisi viittä prosenttia yhtiöstä (useiden rahastojen itselleen asettama yläraja). Suomessa useampi kymmenen yhtiötä jää tämän kriteerin perusteella ulkopuolelle. Kun positiota halutaan kasvattaa, vaatimus yrityksen koolle nousee.

Missään ei ole kirjattu sopivaa euromäärää, jonka jälkeen rahasto on mielekästä sulkea. Sulkeminen on tasapainoilua rahastoyhtiön kannattavuuden ja strategian joustavuuden kanssa. Rahastopääoman tuomilla hallinnointipalkkioilla voidaan myös parantaa salkunhoidon resursseja jos rahastoyhtiössä nähdään se tärkeänä.

Finanssivalvonnan vanhempi markkinavalvoja Paula Kirppu katsoo uuden lain hengen olevan, että merkinnöistä kieltäytymisen tulee olla väliaikaista; Yhdysvalloissa rahastot saattavat olla suljettuina vuosia. Myös Nordean rahastoyhtiön toimitusjohtaja Jari Kivihuhta katsoo, ettei uusi laki mahdollista varsinaista sulkemista, ja samoilla linjoilla on Danske Investin rahastoyhtiön toimitusjohtaja Aku Leijala. ”Suomessa ongelma ei ole niinkään että rahastot olisivat liian suuria vaan se, että niihin pitäisi saada lisää pääomia”, Leijala sanoo.

Vasta kokemus näyttää, miten Finanssivalvonta alkaa uusia säädöksiä tulkita. Joka tapauksessa jo nyt laki takaa rahastolle mahdollisuuden jakautua, mikäli tila markkinoilla ei enää tahdo riitä.

Facebook Twitter LinkedIn

Tietoja kirjoittajasta

Matias Möttölä, CFA

Matias Möttölä, CFA  Matias Möttölä, CFA, on Morningstar.fi-sivuston päätoimittaja ja rahastoanalyytikko

© Copyright 2024 Morningstar, Inc. Kaikki oikeudet pidätetään.

Käyttöehdot        Yksityisyys        Cookie Settings          Tietoja