Pörssinoteerattujen rahastojen (etf) takkuisaksi muuttunut kasvutaival oikeni hieman vuonna 2012. Rahastojen hallinnoima pääoma kasvoi noin viidenneksellä 275 miljardiin euroon (marraskuun lopun tilanne). Edellisvuonna rahastot kokonaisuutena pienenivät, kun kurssit laskivat.
Vaikka etf:istä puhutaan paljon, ne ovat silti edelleen verraten pieni siivu koko finanssipääomasta. Pelkästään Nordealla on hallinnoitavana pyöreästi 200 miljardin asiakasvarat. Finanssituotteiden markkinoista pörssinoteeratut rahastot kattavat noin viisi prosenttia.
Tässä lyhyesti etf-rahastojen viime vuoden tapahtumista:
- Uutta rahaa tuli 15 miljardia euroa
- Sijoittajat karttoivat riskiä: osakkeiden sijaan pääosa uudesta rahasta ohjautui yrityslainoihin ja kehittyvien maiden valtionlainoihin sijoittaviin rahastoihin. Myös kultarahastot kasvoivat.
- Osakerahastoissa on silti edelleen noin 59 prosenttia etf-varoista. Korkorahastojen osuus on noin 18 prosenttia. Hyödykerahastoissa on viidennes potista. Rahamarkkinarahastoista varoja on lähtenyt pois.
- Pörssinoteerattujen rahastojen listaa on järkeistetty. Peräti 60 rahastoa suljettiin 2012, selvästi enemmän kuin aiempina vuosina, ja jotkin talot, kuten Credit Suisse, ovat pistäneet etf-bisneksensä myyntiin.
Mitä odotamme vuodelta 2013?
Tarve uusille “perus-osake-etf:ille” on vähäinen sikäli, että erilaiset perusindeksit on pitkälti katettu osakepuolella. Uskomme sen sijaan muihin kuin perusindekseihin perustuvien etf-rahastojen lisääntyvän. Ne voivat perustua johonkin sijoitusstrategiaan tai vaihtoehtoiseen indeksipainotukseen.
Yhtenä trendinä on varmasti etf-pohjaisten salkkujen ja rahastojen rahastojen lisääntyminen.