Kirjoittaja on Morningstarin rahastoanalyytikko Barbara Claus, joka työskenteli aiemmin rahastovalitsijana investointipankissa.
Oikealla ajoituksella on ratkaiseva vaikutus sijoitusten tuottoon. Esimerkiksi jos osti suomalaisia osakkeita niiden pudottua maaliskuun 2009 pohjakursseihin, oli vuoden 2009 lopussa tienannut keskimäärin 66 prosenttia ennen kuluja. Tuhat euroa oli muuttunut 1660:ksi. Sen sijaan jos oli sijoittanut saman summan vuoden 2008 alussa, oli 2009 lopussa 39 prosenttia tappiolla, 610 eurossa.
Jos ajoitus on näin tärkeää, eikö sijoittajan kannattaisi vain keskittyä siihen? Kokemus kertoo, että sijoittajan on todellisuudessa hyvin vaikea onnistua ajoituksessa hyvin. Paljon todennäköisempää on, että ajoitus menee pieleen: sijoittaja ostaa kurssien jo noustua ja myy paniikissa, kun hinnat ovat pudonneet.
Sijoittajat ovat ”prosyklisiä”
Olemme Morningstarilla tekemissämme tutkimuksissa huomanneet selvästi rahastosijoittajien epäonnistuvan ajoituksessaan usein. Sijoittajien saamat tuotot esimerkiksi rahastoista ovat yleensä huonompia kuin ne tuotot, jotka rahasto vuosikertomuksissaan ilmoittaa. Syynä on sijoittajien taipumus seurata menestyjiä: he lähtevät mukaan nousuun vasta myöhään kun arvostukset ovat jo kohonneet tuntuvasti.
Tämä ”prosyklinen” sijoittaminen ei ole vain yksityissijoittajien helmasynti, vaan siihen sortuvat usein myös ammattimaiset salkunhoitajat. Työskennessäni salkunhoidossa todistin monta kertaa, miten ostoihin lähdettiin, kun huippu oli jo lähellä.
Tiivistäen: vaikka ajoitus on elintärkeä osa sijoituksen tuottoa, sitä on hyvin vaikea hyödyntää. Niinpä vaikka trendien seuraamiseen perustuvat sijoitusstrategiat synnyttivät ylituottoa vuosien ajan, niillä on ollut hyvin vaikeaa viime vuosina, kun politiikka on liikuttanut markkinoita ja kurssit ovat sahanneet ”sivusuuntaan” eivätkä trendinomaisesti ylös.
Strateginen allokointi toimii parhaiten
Palataan perusasioihin. En puhu tässä artikkelissa vain sijoittamisesta yksittäisiin osakkeisiin vaan sijoittajan koko salkusta. Sille kertyvän tuoton kannalta olennaista on, miten salkussa painottuvat eri omaisuusluokat kuten osakkeet ja korkosijoitukset (kuten pankkitalletukset). Tätä jakaumaa kutsutaan allokaatioksi.
Salkun tasolla ajoittaminen tarkoittaa rahojen vispaamista esimerkiksi pankkitilin ja Helsingin pörssiosakkeiden välillä sen mukaan milloin pörssiin kannattaa mennä mukaan ja milloin taas sijoittaja katsoo paremmaksi pitää varat käteisessä.
Koska ajoitus onnistuu hyvin niin harvoin, minusta mielekkäämpää on rakentaa oma sijoitusstrategia hyvään salkun perusjakaumaan, esimerkiksi 50 prosenttia osakkeissa ja 50 prosenttia korkosijoituksissa. (Sijoituskirjallisuudessa perusjakaumaa kutsutaan ”strategiseksi allokaatioksi”.)
Perusjakauman osakepaino on tärkein salkun riskiin ja tuottoon vaikuttava tekijä. Se tulee määrittää oman riskinkantokyvyn ja -halukkuuden mukaan. Riskiä ei tule katsoa vain menneen perusteella, esimerkiksi tuijottamalla rahastojen viimeisen kolmen vuoden heiluntaa eli volatiliteettiä. Sen sijaan kannattaa miettiä, miten suuria tappioita on valmis kestämään kriisin sattuessa. Kannattaa muistaa, että kun kurssit rytisevät alas, pelko meissä herää ja monen riskinsietokyky onkin paljon pienentynyt siitä mitä se oli osakenousun euforiassa.
Viime vuodet ovat opettaneet, että tappiot voivat yltää valtaviksi. Helsingin pörssin yleisindeksi putosi syksyn 2008 ja kevään 2009 aikana 65 prosenttia. Jos olet 100% osakkeissa, kestätkö tällaisen pudotuksen? Tai edes puolet siitä?
Pohjalla kalastelu on hyvä lisä
Kun perusallokaatio on määritelty, on toki mahdollista ottaa huomioon markkinoiden yli- ja aliarvostuksia tai meneillään olevia trendejä. Niiden perusteella voi tehdä esimerkiksi muutaman vuoden pituisia yli- tai alipainotuksia osakkeisiin yleisesti tai joitakin markkinoihin tai sektoreihin erityisesti.
Lyhytaikaisia yli- tai alipainotuksiakin voi yrittää tehdä, ja joskus ne voivat onnistua ,vaikka – kuten todettu – usein eivät. Erityisesti markkinoiden ajautuessa kriisiin voi törmätä erittäin hyviin mahdollisuuksiin poimia salkkuun rajusti arvoaan menettäneitä arvopapereita. Vaikkeivät ostot onnistuisikaan aivan pohjakursseihin, tällaiset sijoitukset voivat palkita, kun vain kärsivällisesti odottaa. Opportunismillekin on siis ehdottomasti sijansa sijoittamisessa.
