Vuosi toisensa jälkeen Berkshire Hathawayn osakkeenomistajat vaeltavat Nebraskan osavaltion Omahaan kuulemaan yhtiön johtajien Warren Buffettin ja Charlie Mungerin ajatuksia. Buffett ja Munger eivät petä, mutta eivät myöskään yllätä. He ovat noudattaneet samaa, käytännönläheistä sijoitusfilosofiaa vuosikymmeniä.
Yksi osakkeenomistaja kertoi mainosvideolla, että Berkshire Hathawayn yhtiökokous on kuin kirkossa käynti. Osakkeenomistajat tietävät, mitä tulevat kuulemaan. He uskovat jo valmiiksi Buffettin ja Mungerin ajatuksiin, mutta palaavat saamaan vahvistusta.
Silti: vaikka ymmärtäisi Berkshiren sijoitusfilosofian kuinka hyvin, sen vieminen käytäntöön on eri asia. Tässä 11 kestävää ohjetta, jotka tulivat esille kevään 2013 yhtiökokouksessa:
Jos yhtiön kilpailuetu on vahva ja voimistumassa, siitä voi maksaa käyvän arvon
Uransa alkuvaiheessa Buffettin ajatteluun vaikutti erityisesti ns. arvosijoittamisen edelläkävijä Benjamin Graham. Buffett etsi halpoja yhtiötä, joiden pörssiarvo alitti niiden vaihtuvat varat. Buffett sanoo kuitenkin Charlie Mungerin opettaneen hänelle, että ”on paljon mielekkäämpää ostaa loistava yhtiö käyvällä hinnalla kuin käypä yhtiö loistavalla hinnalla”. Minäkin uskon, että sijoittajan ei kannata uhrata laatua halvan hinnan vuoksi; se käy lopulta kalliiksi. Parempi on ostaa käypään hintaan yhtiö, jolla on vahva kilpailuasema tai ”vallihauta” (moat) kuten Morningstar sitä kutsuu. Erityisen kiinnostavissa yhtiöissä kilpailuasema on vahvistumaan päin. Viimeksi Buffett oli valmis maksamaan esimerkiksi HJ Heinzista verraten korkean kuuloisen hinnan, koska Buffett pitää yhtiön liiketoimintaa ja johtoa erityisen vahvoina.
Pidä pääsi kylmänä kun muilla viiraa
Mungerilta kysyttiin Omahassa, mikä Berkshiren kilpailuetu on. Hän vastasi: ”Me pyrimme pitämään päämme kylmänä kuin muilla viiraa.” Buffett on sanonut saman toisin sanoin: Ole pelokas, kun muut ovat ahneita; ole ahne, kun muut pelkäävät. Buffett uskoi keskimääräisen sijoittajan kohtaavan neljä tai viisi kertaa tilanteen, jossa markkinat ovat pahasti epätasapainossa kuten 1990-luvun teknokupla tai 2008-09 finanssikriisi. Haasteena on pysyä riittävän vahvana että voi hyötyä niistä.
Sijoittamisessa on kyse paljon muustakin kuin numeroista
Yksi osakkeenomistaja kysyi, mitä lukuja Buffett tutkii ennen kuin sijoittaa osakkeeseen. Buffett osoitti, että pelissä on paljon subjektiivisia tekijöitä. Hän käytti esimerkkinä baseballin kykyjenetsijää, joka ei haluaisi valita lyhyttä pelaajaa. Mutta pituudella ei välttämättä ole mitään tekemistä sen kanssa, kuka olisi paras lisä joukkueeseen. Osakkeita ei voi ostaa vain finanssilukujen perusteella. On ymmärrettävä, miten yritys toimii. Buffett ja Munger kiistivät kumpikin edes osaavansa laatia näyttöpäättellä skriiniä parhaille osakkeille.
Ajattele kuin omistaja
Opetus, jota Buffett kylvää jatkuvasti puheisiinsa: sijoittajien pitäisi ajatella kuin yritysten omistajan. Berkshire arvioi osakkeita samoin kuin heille tarjottaisiin kokonaista yhtiötä. Liian monet pitävät osakkeita paperinpaloina ja sijoittamista uhkapelinä. Jos ajattelet omistajan tavoin, ymmärrät jos yhtiö tekee muutaman neljänneksen huonompaa tulosta investoidakseen tulevaisuuteensa. Jos osakkeen hinta putoaa mutta liiketoiminnan näkymät eivät ole muuttuneet, se voi olla hyvä tilaisuus lisätä omistusta yhtiössä alemmalla hinnalla.
Johtamisen laatu ja kulttuuri kallisarvoisia
Johtamisen laatu on ulkopuoliselle yksi vaikeimmista arvioitavista asioista yrityksessä. Olen itse huomannnut, että ainoa tapa ymmärtää johtoa hyvin on seurata yritystä usean vuoden ajan. Kannattaa panna merkille miten johto reagoi markkinaympäristön ja kilpailutilanteen muutoksiin. Miten liiketoiminnan prioriteetit määritellään ja miten ne pyritään saavuttamaan. Parasta on, jos löytää yhtiön, jossa liiketoimintaa ohjaa vahva kulttuuri, joka siirtyy aina seuraavalle johtajapolvelle. Arvioimme Morningstarin osaketiimissä myös tätä puolta yhtiön toiminnasta.
Johdon tulisi asettaa yksiselitteinen tuottotavoite ja pysyä siinä
Buffettille mieleisin tapa mitata Berkshire Hathawayn menestystä on kirjanpitoarvon kasvu osaketta kohti. Hän vertaa miten hänen salkkunsa kirjanpitoarvo on kohonnut suhteessa S&P 500 -indeksiin. Jos Berkshiren salkun kirjanpitoarvo nousee nopeammin kuin S&P 500, Buffett ja Munger ovat ansaisseet palkkansa. Jos taas S&P 500 nousee nopeammin, ei Buffettin mielestä ”meidän johtomme ole tuonut sijoittajille lisäarvoa”. Näin yksinkertaista ja helposti seurattavaa mittatikkua johdon menestykselle ei monesta yhtiöstä löydy – ei sellaisistakaan, joiden liiketoiminta on paljon Berkshireä simppelimpää.
Kirjanpitoarvo on kehno korvike osakkeen todelliselle arvolle
Vaikka Buffett käyttääkin kirjanpitoarvon kasvua mitatakseen Berkshiren liiketoiminnan kohentumista vuodesta toiseen, hän korostaa, että yleisesti ottaen kirjanpitoarvo on kehno korvike osakkeen ns. todelliselle arvolle (intrinsic value). Osakkeen/yhtiön kirjanpitoarvo perustuu menneisiin ostokuluihin ja joskus myös epämielekkäisiin arvostussääntöihin. Kun yhtiö tekee viisaita investointeja, sen omistusten arvo kasvaa ajan myötä niiden historiallista arvoa korkeammiksi. Jos investoinnit ovat huonoja voi investointien arvolle käydä päin vastoin.
Älä tee typeryyksiä, etenkään vakuuttamisessa
Berkshiren tärkein vahvuus vakuutustoiminnassa on haluttomuus tehdä ”typeryyksiä”, kuten Buffett muotoilee. Vakuutusyhtiöitä houkuttelee usein markkinaosuuden kasvattaminen hyvillä tarjouksilla. Mutta jos hintakilpailu on kovaa, voi olla järkevintä vain odottaa ja olla tekemättä mitään. Monille pörssiin listatuille vakuutusyhtiöille se voi olla kova paikka, kun osakkeenomistajat vaativat kasvavia vakuutustuloja, ja suuri osa yhtiön työvoimasta saattaa jäädä ilman mielekästä tekemistä kun myynti ei kasva. Mungerin mielestä vakuutusbisnes on se osa Berkshireä, joka pärjää erityisen hyvin juuri heidän johdossaan. Vakuutusbisneksessä johdon laatu on erityisen tärkeä.
Tee mitä osaat
Jos sijoittajalla ei ole aikaa eikä taipumusta perehtyä syvällisesti yksittäisiin sijoituskohteisiin, Buffett ja Munger suosittelevat hänelle halpoja indeksirahastoja. Buffett ja Munger keskittyvät amerikkalaisiin yhtiöihin, vaikka ovatkin sijoittaneet ajoittain mm. Iscariin Israelissa ja PetroChinaan Kiinassa. He sivuuttavat osakkeet, joiden näkymiä eivät mielestään pysty ennustamaan riittävän hyvin. He mainitsivat esimerkkeinä yhtiökokouksessaan Applen (AAPL) ja lentoyhtiöt.
Makroennustuksista ei ole juuri hyötyä sijoittajalle
Talousennusteisiin liittyy liikaa epävarmuutta, jotta niistä olisi sijoittajalle hyötyä, ja siksi Berkshiressä ei juuri seurata niitä, Berkshiressä uskotaan. Buffettin sanoin: ”On typerää jättää huomiottaa jokin hankkimasi tieto siksi, että uskot jonkun toisen tekemään ennustukseen asiasta, josta kukaan ei tiedä mitään.”
Yhdysvaltojen menneisyys ja tulevaisuus on tarina vaurastumisesta
Buffett on pinttynyt optimisti. Hän totesi tämän vuoden tapaamisessa kadehtivansa tänään Yhdysvalloissa syntyvää vauvaa, sillä ”tilastollisesti hän on onnellisin ikinä syntynyt ihminen”. ”Elämme paremmin kuin John D. Rockefeller omana aikanaan, ja se koskee kaikkia tänään syntyviä vauvoja suhteessa meihin.”
Artikkelia on tarkennettu 7. vihjeen osalta korostamaan, että Buffett tarkastelee kirjanpitoarvon kasvua suhteessa S&P 500 -indeksin tuottoon.
