Tämä on tiivistelmä Morningstarin pääekonomistin Robert Johnsonin, CFA; talouskatsauksesta, joka on julkaistu 13. huhtikuuta.
Arvopaperimarkkinoita ovat viime viikot ohjanneet Yhdysvaltain keskuspankin kannanotot sekä niistä tehdyt tulkinnat. Viime viikolla osakemarkkinoita rohkaisivat toiveet siitä, että ”Fed” ei alakaan vähentää Yhdysvaltain liittovaltion ja asuntolainoista rakennettujen joukkovelkakirjojen ostoja nopeassa tahdissa toisin kuin vielä kesäkuun lopussa pelättiin. Keskuspankin johto muistuttaa, että velkakirjojen osto-ohjelman jatkotoimet riippuvat siitä, miten maan talous kehittyy. Johtokunta korostaa myös, että lyhyet korot tulevat pysymään matalina määräämättömän pitkään.
Kesäkuussa julkaistut keskuspankin johtokunnan kokousten pöytäkirjat viittasivat siihen, että pankin sisällä oli runsaasti erimielisyyttä jatkotoimista. Osa jäsenistä vaati nopeaa loppua velkakirjojen ostoille.
Osakkeet ovat jatkaneet nousuaan, mutta valtion velkakirjojen korot ovat pysyneet lähellä kesäkuun korkeinta arvoaan. Kehittyvillä markkinoilla kurssit ovat laskeneet.
Missä taloudessa siis mennään?
Viime aikojen talousuutiset ovat olleet negatiivisia. Heinäkuussa julkistettujen yritysten varastolukujen perusteella USA:n toisen neljänneksen talouskasvu saattaa jäädä alle 1 prosentin. Se olisi vielä heikompi kuin ensimmäisen neljänneksen 1,8 prosenttia. Lisäksi Kiinan talouskasvua koskevat uutiset ovat olleet masentavia, ja Kansainvälinen valuuttarahasto IMF on alentanut maailman kasvuennustettaan. Kaiken päälle tuottaja- ja öljyhinnat ovat olleet nousussa.
Olen silti edelleen optimisti. En näe syytä muuttaa vuosien 2013 ja 2014 ennusteitani juurikaan. Ennustan niille 2,0 ja 2,5 prosentin kasvua. Monien muiden tahojen näkemykset kuitenkin ovat muuttuneet, joten arvioni ovat ajoittain optimistisen ja ajoittain pessimistisen kuuloisia.
Fed ennustaa 2,3-2,6 prosentin ja liittovaltion hallinto 2,4 prosentin kasvua ensi vuodelle, kun taas IMF (1,7) ja kongressin budgettitoimisto (1,4) ovat pessimistisempiä kuin minä.
Mikä on realismia? Se kannattaa ainakin muistaa, että päästäksemme edes 2,0 prosentin kasvuvauhtiin tänä vuonna, talouden täytyy kasvaa ainakin yhdellä neljänneksellä lähemmäs kolmen prosentin vauhtia.
Perusteet korkeammille kasvuluvuille
Mistä voisi löytyä voimaa, joka nostaisi Yhdysvaltain kasvuvauhtin selvästi yli kahden prosentin ennusteeni tänä vuonna? Optimistit, kuten Fed, toivovat apua kolmesta suunnasta: asuntomarkkinoiden elpymistä, vauhdittuvaa julkista kulutusta sekä kansainvälisen talouden paranemista.
Asuntomarkkinat ovat toki piristyneet ja auttaneet taloutta nousemaan. Kasvu on kuitenkin liian hidasta ja rooli taloudessa liian pieni jotta asuntomarkkinoilla voisi olla suurempi kuin muutaman kymmenyksen vaikutus.
Julkinen kulutus laski vuoden avausneljänneksellä 0,9 prosenttia. Se merkitsee että muu osa talousta nousi 2,7 prosenttia, ja jos julkinen talous pysyisi jatkossa edes nollassa, olisi talouskasvu taas jaloillaan. Viime aikoina julkaistut luvut eivät kuitenkaan rohkaise sellaiseen ennusteeseen.
Kansainvälisen taloustilanteen uskon heikkenevän ennemmin kuin paranevan, lukuunottamatta ehkä Japania ja Iso-Britanniaa. Euroopassa Saksan tilanne ei näytä mairittelevalta, kun Kiinan kysyntä hidastuu, Yhdysvallat on vielä vaatimattomassa vauhdissa ja Japanin kilpailukyky on parantunut selvästi.
