Artikkeli on tiivistelmä finanssikysymysten psykologiaa tutkivan Brad Klontzin haastattelusta Morningstar.com-sivustolla. Kolntz on kirjoittanut useita tutkimuksia ja kirjoja ihmisten suhteesta rahaan.
Miten ihmisen kokemukset muovaavat hänen suhtautumistaan rahaan?
Lähtökohtana on, että raha on meille hyvin tärkeää. Siihen perustuvat selviämisemme ja hyvinvointimme. Tarvitsemme rahaa niin ruokaan, asumiseen, turvallisuuteen kuin terveyteemme. Toteutamme sillä unelmiamme. Suhteemme rahaan on usein hyvin tunnepitoinen, ja suhtautumisemme siihen muovautuu monesti jo nuoruudessa.
Tutkimuksemme Kansas State -yliopistolla ovat paikallistaneet yhteyden henkilön lapsuuden perheen sosioekonomisen aseman ja hänen rahaa koskevien uskomustensa välillä.
-Köyhissä olosuhteissa kasvaneet arvostavat rahalla saatavaa statusta muita enemmän. Ihmisen varallisuus näyttäytyy heille ihmisen arvon mittana. Kuitenkin näin ajattelevat ihmiset päätyvät aikuisena usein tienaamaan vähemmän ja säästöönkin jää vähän, he kun elävät keskivertoa useammin yli varojensa.
-Jos lapsuudenkodissa on taas paheksuttu rahaa, ihminen uskoo helpommin väittämiin kuten ”rikkaat ovat ahneita” tai ”hyvä ihminen ei välitä rahasta”. Tällainen ihminen päätyy usein aikuisena keskivertoa heikommin palkattuun ammattiin ja kerryttää kerrytämme vähemmän omaisuutta.
Jos vanhemmilla on terve suhde rahaan ja he vievät tätä osaamista lapsilleen pitkäjänteisesti, myös lapset oppivat käyttämään rahaa järkevästi.
Sijoittajina me ihmiset olemme usein pahimpia vihollisiamme. Ostamme kun on kallista ja myymme kun on halpaa. Miksi tutkimusten mukaan päädymme käyttäytymään typerästi?
Aivomme auttavat meitä erinomaisesti selviämään hengissä arvaamattomassa ja vaarallisessa maailmassa. Kun kohtaamme haasteen, vaistomme ottavat vallan. Ne ohjaavat meidät joko taistelemaan tai pakenemaan. Kun kyse on eloonjäämisen taistelusta, aivomme ovat meille suureksi avuksi. Mutta sijoittamisessa eläimelliset vaistomme johtavat täysin vääränlaiseen käyttäytymiseen.
Suurten petojen maailmassa lauman lähtiessä kohti saalista hitain peto jää ilman ruokaa tai joutuu jopa itse ruoaksi. Tänä päivänä harva joutuu enää päivittäin taistelemaan eloonjäämisestä, mutta aivomme eivät ole kehittyneet siitä ajasta pois maailmamme muuttuessa. Niinpä kun näemme lauman ryntäävän kohti uusinta ja maukkainta sijoituskohdetta, meillä on vastustamaton himo mennä mukaan. Tai kun lauma vetäytyy markkinoilta se tuntuu meistäkin oikealta. Paikallaan pysyminen tuntuu aivoillemme kaikkein uhkaavimmalta tilalta.
Miten voimme estää aivojamme tekemästä meille hallaa sijoittajina?
Tärkeintä on ymmärtää, että raha-asioissa emme voi luottaa vaistoihimme. Meidän täytyy käyttää rationaalista osaa aivoistamme. Teemme tyhmimpiä päätöksiä raha-asioissa ollessamme kiihtyneitä, pelokkaita, masentuneita tai vihaisia. Kun tulee mieleen jokin ostot tai sijoitus, kannattaakin aina ottaa tuumaustauko ennen lopullista päätöstä, esimerkiksi lykätä hankintaa 24 tunnilla. Näin rationaalinen osa aivoistamme pääsee mukaan päätöksentekoon. Järkeä saattaa saada mukaan myös jos keskustelee päätöksistä oman sijoitusneuvojan kanssa.
Kannattaa myös yrittää ymmärtää omaa rahaa koskevaa ajattelua. Usein rahankäyttöämme ohjaavat lapsuudessa kehittyneet käsityksemme.
Yksi tyypillinen ajatus hyvin köyhistä oloista tulevalla on, että rahaa ei voi koskaan olla riittävästi. Sellaiseltahan elämä vähävaraisessa perheessä on lapselle näyttänyt: aina puuttuu jotakin. Tällainen lapsi ei välttämättä yritäkään saada säästettyä itselleen rahaa koska uskoo että kaikki menee pieleen joka tapauksessa. Niinpä hän saattaa käyttää kaiken rahan jonka käsiinsä saa, vaikka luotolla. Toisaalta niukoissa oloissa kasvaminen voi myös tehdä ihmisestä hyvin saidan. Henkilö tekee loputtomasti töitä oman terveytensä ja perheensä kustannuksella, muttei silti anna itselleen oikeutta hyötyä tienesteistään.
Miten rahasta kannattaisi keskustella perheenjäsenten kanssa?
Perheen sisäiset neuvottelut raha-asioista ovat monesti riitaisia. Taustalla ovat erilaiset käsitykset rahasta. Rahasta ei siksi kannatakaan keskustella kuin ohimennen tai vaikkapa ruoanlaiton ohessa. Kannattaa ennemmin varata raha-asioiden selvittämiselle oma aikansa. Perheenjäsenten tulisi puhua omista rahaa koskevista muistoistaan, saamista opeistaan ja peloistaan. Kun ymmärrämme miten itse ja läheisemme suhtautuvat rahaan, tulee talousasioita koskevista keskusteluista paljon rakentavampia ja ratkaisukeskeisempiä.
Olemme julkaisseet useita sijoittajan psykologiaa käsitteleviä artikkeleita. Ne on koottu artikkeliin "Hyvä sijoittaja ymmärtää heikkoutensa"
Halutessasi saat tämän ja muut tärkeimmät artikkelimme viikkokirjeessämme sähköpostiisi. Voit tilata kirjeen rekisteröitymisen yhteydessä. Jos olet jo käyttäjämme, voit muuttaa asetuksiasi etusivun ylälaidasta kohdasta "Minun tilini". Rekisteröityminen on maksutonta.
