Selaa rahastojen hintoja Suomessa ja näet joka paikassa yhden ja saman vuosittaisen palkkion – paitsi jos edustat suurasiakasta, jolle annetaan paljousalennusta tiskin takana.
Juoksevina kuluina tunnettu palkkio peritään joka päivä rahaston arvosta. Jos katsoo tarkemmin, voi lukea palkkion koostuvan hallinnoinnin ja säilytyksen palkkioista. Lisäksi sijoittaja maksaa usein merkinnästä ja lunastuksesta erikseen.
Nimestään huolimatta ”hallinnointipalkkio” ei mene vain salkunhoitajan palkkaan ja hänen organisaationsa kulujen kattamiseen. Siitä maksetaan myös rahaston markkinoinnin ja myynnin kulut – ja keritään koko yritysketjun katteet.
Suomessa näitä osia on usein hankala mieltää erillisinä, koska rahastoa hoitaa ja myy näennäisesti yksi yritys; valtaosa yksityishenkilöiden rahastokaupasta käy pankki- ja vakuutusryhmien kautta.
Markkinoinnin ja myynnin lisäksi sijoituspäätöksen tekemiseen vaikuttaa myös saatu sijoitusneuvonta. Suomessa myyntiä ja sijoitusneuvontaa on kuitenkin usein vaikea mieltää toisistaan erillisinä, koska pankkiryhmien omilla tuotteilla on niin vahva asema. Rahastoa suositteleva pankin sijoitusneuvoja saa kuitenkin neuvoistaan palkkion. Sen suuruus tai kannustinrakenne ei vain näy asiakkaalle.
Suomessa on toki myös pankkien ulkopuolisia sijoitusneuvojia sekä tahoja jotka välittävät rahastoja. Varainhoitajat laskuttavat usein asiakkailtaan palkkiona hoidetusta varallisuudesta. Ne tahot jotka välittävät rahastoja saavat rahastoyhtiöltä provisioita, hoitavathan he myynti- ja markkinointityötä rahaston puolesta.
Asiakkaan etu
Britanniassa ja Hollannissa on katsottu, että yhden palkkion malli ei palvele asiakkaan etua. Erityisen haitallista on, jos asiakkaalle myydään tuotetta, josta saadaan parhaat komissiot, eikä sitä joka on asiakkaalle paras.
Britanniassa tyypillistä on, että 1,5 prosentin vuosittaisesta hallinnointipalkkiosta 0,75 prosenttia menee varoja hoitavalle salkunhoitoyhtiölle. 0,25 prosenttia menee välittäjälle, "alustalle" (platform), joiden kautta Britannian rahastokauppa pitkälti käy. Ja 0,5 prosenttia menee sijoitusneuvojalle.
On myös paljon piensijoittajia, jotka eivät halua tai koe tarvitsevansa sijoitusneuvontaa. Heidän ei ole kuitenkaan ollut mahdollista ostaa rahastoa maksamatta sijoitusneuvontaan normaalisti ositettua siivua.
Tämän vuoden alusta tilanne on alkanut Britanniassa muuttua RDR*:nä tunnetun uudistuksen myötä. Itsenäisten sijoitusneuvojien tulee tarjota asiakkailleen rahasto-osuuksia, joiden palkkiosta ei enää saa tulla heille puntaakaan vaan sijoitusneuvojan on laskutettava palkkio asiakkailtaan. Rahaston juoksevat kulut ovat usein puolet aiemmasta. Näitä "puhdistettuja" osuuksia on tuotu tarjolle myös rahastoja välittäviin palveluihin. Sijoittaja maksaa niissä kuitenkin edelleen välittäjälle palkkiota. Lisäksi rahastovälittäjät, jotka eivät tarjoa sijoitusneuvontaa, saavat edelleen vastaanottaa palkkionpalautuksia, mutta niidenkin on erotettava palkkiot toisistaan vuonna 2016.
Taustalla oleva ajatus on, että kun sijoitusneuvojan raha tulee sijoittajalta, hänen on paras ajatella asiakkaan etua. Muuten asiakas vaihtaa neuvojaa.
Sijoitusneuvojien kynnys käyttää indeksituotteita alenee sikäli, että niistä ei ole tähänkään asti juuri jäänyt komissioita verrattuna aktiivisten rahastoyhtiöiden palauttamiin palkkioihin.
Hollannissa vielä kovempi linja
Alankomaissa vastaava säännöstö tulee voimaan ensi vuoden alussa ja on Britanniaakin tiukempi. Kun Britanniassa sijoittajat ovat voineet halutessaan jatkaa myös kalliimpien rahasto-osuuksien omistajana ja maksaa sijoitusneuvojansa palkkion entiseen tapaan osana hallinnointipalkkiota, Hollannissa kaikkien tulee siirtyä provikoista poistettuihin rahasto-osuuksiin. Merkillepantavaa on, että määräykset koskevat myös pankkeja.
Haasteena on itsenäisen sijoitusneuvonnan hinnoittelun joustamattomuus: pieniä summia sijoittavien tuskin kannattaa hankkia sijoitusneuvojaa, koska sijoitusneuvojan minimipalkkio voi olla muutamia tuhansia euroja, Britanniassa ja Hollannissa arvioidaan. Britanniassa usein kuultu luku on, että alle 50 000 punnan varallisuudella ei neuvontaa juuri kannata antaa eikä ottaa. Hollannissa puhutaan jopa 100 000 eurosta.
Tasa-arvoperustetta perustetta käyttäen Ranskan sijoitusneuvojien yhdistys vastustaa muutoksen tuomista Ranskaan. Ruotsi sen sijaan harkitsee Britannian ja Hollannin mallin seuraamista. EU-komissio kannattaa kaikenlaisten palkkionpalautusten kieltämistä unionissa, ei vain itsenäisiltä sijoitusneuvojilta.
Hyvällä sijoitusneuvonnalla on ehdottomasti arvonsa. Britanniassa ja Hollannissa seurataankin nyt tarkkaan, ettei muutos johda siihen, että yksityissijoittajat valitsevat rahastoja päättömästi, ilman taitoja, mutta tekevät sijoituspäätökset itse koska haluavat välttää maksamasta "turhia" palkkioita. Osaaville sijoittajille tilanne on sen sijaan kiehtova, koska he saavat rahastonsa aiempaa halvemmalla ilman että maksavat piilotetusti palvelusta, jota eivät ole aiemminkaan käyttäneet.
*Viralliselta nimeltään “RDR” l. Retail Distribution Review.
