Vuoden 2008 lopun pörssiromahduksesta on jo yli viisi vuotta. Sen vuoksi synkät kuukaudet 2008 lopussa ovat pian hävinneet rahastoalan käyttämästä riskimittarista.
Rahastojen avaintietoesitteissä (KIID) kuvataan riskiä seitsenportaisella skaalalla. Se perustuu viiden viimeisen vuoden volatiliteettiin eli rahaston arvon heiluntaan kiinteällä asteikolla. Rahaston paikkaa riskiskaalalla ei muuteta jatkuvasti vaan vasta jos neljän kuukauden jaksolla riskitaso näyttää muuttuneen aiemmasta, tulee KIID päivittää riskin osalta. Ensi keväänä onkin odotettavissa liuta riskitason laskuja.
(Morningstar on kritisoinut KIID:ien riskimittaria alusta alkaen siitä, että se ei ole suhteellinen vaan riskitasot on lyöty lukkoon.)
Mutta onko riskitaso todellakin laskussa? Globaalisti sijoittavien rahastojen kurssit ovat nousseet 77 prosenttia viidessä vuodessa. Monet muut rahastot ovat tuoneet vielä parempia tuottoja. Eli vaikka osakkeet ovat kallistuneet, kertoo EU:n riskimittari riskin pudonneen. Entä jos kurssit yhtäkkiä lähtevätkin rajuun laskuun? Silloin kasvaa volatiliteetti ja se nostaa rahastoja riskiskaalalla ylemmäs, vaikka osakkeet ovatkin halventuneet.
Ylipäänsä kannattaa huomata, että rahastoluokkien riskipitoisuus mittarien valossa riippuu paljon siitä, milloin mittaus tehdään. Jos katsoo arvonheiluntaa 2000-luvun alkupuolelta, ovat it- ja bioteknologia-rahastot listan kärjessä. Jos taas ottaa aikajakson, joka kattaa finanssikriisin, nousevat kehittyvien maiden rahastot kärkipaikoille.
Monen globaalin ja Eurooppa-osakerahastot volatiliteetti on pudonnut jo alle 10 prosentin tason, mikä veisi ne riskiluokkaan 4, vaikka monen riskiluokka on vielä tällä hetkellä 5 tai jopa 6 (skaalalla 1-7).
Rahastojen riskimittari ei siis millään tapaa kerro koko totuutta riskipitoisuudesta. Osakkeiden arvostustaso on tärkeä mittari riskille tulevista tappioista. Mitä kalliimmat osakkeet, sitä suurempi riski tappioille, ei toisin päin.
.jpg)
