Kuten muunkin läntisen maailman osakekurssit, Pohjoismaissa hinnat romahtivat vuonna 2008 ja vasta 2009 maaliskuussa suunta kääntyi ylöspäin. Sen jälkeen meno onkin ollut vauhdikasta.
Viiden vuoden keskituotto on peräti 15,5 prosenttia vuodessa, kun tarkastellaan suurimpien yhtiöiden OMX Nordic 40 -indeksiä. Mutta kun mukaan otetaan pienet ja keskisuuret yhtiöt, ovat nousut olleet vielä tuntuvampia, kuten alla olevasta kaaviosta nähdään. OMX:n indeksissään keskisuuriksi luokittelemat yhtiöt ovay vetäneet kurssirallia.
Vertailun vuoksi kaaviossa näkyy tummalla maailman pörssi-indeksin MSCI Worldin tuotto.
Napakinta kurssinousu on ollut Tanskan ja Ruotsin pienten ja keskisuurten yhtiöiden yhtiöiden keskuudessa. Kun Ruotsi hallitsee pohjoismaisia indeksejä noin 50 prosentin osuudella, on sen markkinoiden rakenteella ja suunnalla suuri vaikutus.
Onko kurssinousu tehnyt Pohjoismaista kalliin?
Viisi vuotta sitten pahin finanssikriisin painajainen oli ohi. Sen jälkeen yhtiöiden talous on vahvistunut tuntuvasti. Niinpä kurssinousulle on osin perusteita. Mutta on selvää, että näin raju ja pitkäaikainen kurssien kohoaminen näkyy myös arvostuksissa.
Morningstarilla on oma kvantitatiivinen mittaristonsa, jolla voimme muodostaa kuvan kunkin markkinan tai jopa yhtiön arvostuksesta suhteessa sen käypään arvoon.
Tällä hetkellä kvantitatiiviset arvostusmittarimme kertovat, että Pohjoismaiden pörssit ovat noin viisi prosenttia yliarvostettuja, kun tarkastellaan keskimääräistä yhtiötä koosta riippumatta. Markkina-arvolla painotettu arvostus on noin neljä prosenttia yli käyvän arvon.
Yhteensä tarkastelussa on 901 yhtiötä. Laskemme kullekin yhtiölle kvantitatiivisesti ns. käyvän arvon eli mielekkään hinnan yhtiölle sen käytettävissä olevan tilinpäätösdatan perusteella ja vertaamalla yhtiötä mm. verrokkeihinsa samalla sektorilla. Malli analysoi numeroita samalla tavalla kuin Morningstarin osakeanalyytikot, mutta yksittäisten yhtiöiden uutisvirtaa ei analysoida. (Olemme julkaisseet vastikään samanlaisen arvion Helsingin pörssistä.)
Tarkastelluista pohjoismaisista yhtiöstä 48 prosenttia on mittariemme perusteella yliarvostettuja. Se merkitsee, että osakekurssi on yli Morningstarin laskeman kvantitatiivisen arvon. Huomioimme yli/aliarvostusta määrittäessämme sen, miten suuri epävarmuus yhtiön analyysiin liittää. Mitä haastavammalta käyvän arvion asettaminen näyttää, sitä suurempi tulee pörssikurssin ja käyvän arvon eron olla ennen kuin katsomme, että yhtiötä voi kutsua yli- tai aliarvostetuksi.
Aliarvostettuja yhtiöitä on Pohjoismaissa 17 prosenttia. Mielekkäästi arvostettuja eli "fairly valued" on kolmasosa yhtiöistä.
Arvostus sektoreittain
Vain kaksi sektoria, terveydenhuolto ja energia, näyttävät aliarvostetuilta. Terveydenhuollossa aliarvostus on keskimäärin viisi prosenttia, energiassa kolme prosenttia. Terveydenhuoltosektorilla aliarvostus on tyypillisempää pienissä yhtiöissä, energiasektorilla koko ei näy arvostuksessa.
Eniten arvostukset ovat karanneet käyvän arvon yläpuolelle syklisissä kulutustuoteyhtiöissä (10 % yliarvostus tasapainotetussa indeksissä), julkishyödykkeissä (9 %) sekä teollisuus- ja teknologiaosakkeissa (8 %).
Erityisesti kuluttajayhtiöissä arvostukset ovat kohonneet erityisesti pienessä päässä.
Alla olevassa taulukossa 1,00 merkitsee sektorin yhtiöiden olevan keskimäärin samassa arvostuksessa kuin Morningstarin laskema käypä arvo.
Arvostus kokoluokittain
Suuret yhtiöt: 4,0 % yliarvostus keskimäärin
Keskikokoiset: 5,7 %
Pienet: 5,3 %
(Yhtiöiden kokoluokka noudattaa mm.Morningstarin tyylikartan eli Style Boxin määritelmiä)
Suurista yhtiöistä kasvuyhtiöt näyttävät mittariemme perusteella kalleimmilta, noin 8 prosenttia yli käyvän arvonsa. Sen sijaan suuret arvoyhtiöt ovat neutraalissa arvostuksessa.
Keskikokoiset yhtiöt ovat yliarvostettuja tyylistä piittaamatta, mutta täälläkin kasvuyhtiöissä kurssitasot ovat kireimmät.
Pienissä yhtiöissä osakepoimijat ovat kauhoneet ns. arvoyhtiöiden osakkeita niin urakalla, että arvostukset ovat kireimmät siellä.
Yliarvostus ei tarkoita että kurssit eivät voi nousta
On tärkeää huomata, että Morningstarin määrittelemä käypä arvo ei ole näkemyksemme yhtiön "lopullisesta" arvosta. Se perustuu tulevien kassavirtojen diskonttaamiseen eli muuttamiseen nykyarvoonsa. Kun yritys kasvaa ja tulevat kassavirrat tulevat lähemmäksi, sen osingot voivat nousta ja yrityksen pörssiarvo kasvaa.
Yllä olevat arviot ovat lisäksi sektori- ja kokoluokkakohtaisia. Yksittäisten yritysten arvostukset voivat toki poiketa sektorinsa muista edustajista selvästi.
