Nordea on ottamassa ensimmäisenä käyttöön joissakin Suomeen rekisteröidyissä rahastoissaan joustavan hinnoittelumenetelmän, "swing pricingin". Sen tarkoituksena on suojella rahastossa olevia osuudenomistajia myyntikuluilta, joita aiheutuu osuuksia myytäessä ja ostettaessa.
Kun rahastoon tulee pääomaa, salkunhoitajan on ostettava varoilla uusia osakkeita tai korkopapereita, mistä aiheutuu kaupankäyntikuluja. Kun rahastosta lähtee iso määrä pääomaa, salkunhoitajan täytyy myydä omistuksia. Taas aiheutuu kuluja, joihin voi laskea myös ns. spredin eli osto- ja myyntihinnan erotuksen.
Nordea ryhtyy soveltamaan joustavaa menetelmää täysimääräisenä osakeindeksirahastoissaan. Kun rahastoihin tulee päivän aikana enemmän rahaa kuin niistä lähtee, päivän aikana merkinnän tehneet maksavat osuuksistaan hieman korkeamman hinnan kuin rahaston varojen perusteella pitäisi. Kun taas rahastoista lähtee nettomerkintöjä ulos, hintaa heilautetaan hieman alaspäin jotta lähtivät saavat osuuksistaan hieman vähemmän rahaa kuin ilman mekanismia saisivat.
Korkopuolella kuuteen rahastoon tulee osittainen jousto, jossa rahaston hintaa ainostaan heilautetaan ylöspäin muttei alaspäin. Lisäksi mekanismia käytetäään vain, jos nettomerkinnät ovat Nordean sisäisen määritelmän mukaisesti riittävän suuret.
Jo nyt viidessä Suomessa myytävässä mutta Luxemburgiin rekisteröidyssä Nordean korkorahastossa on ollut swing pricing käytössä.
Joustopalkkio koskee myös Nordean omia rahastojen rahastoja, jotka ovat merkittäviä osuudenomistajia sen monissa rahastoissa.