Kotimaisiin osakkeisiin sijoittavat rahastot ovat olleet Suomessa tärkeä osa rahastoperhettä 1980-luvulta asti, jolloin rahastotoiminta Suomessa alkoi. Tällä hetkellä Suomessa on nelisenkymmentä kotimaisiin osakkeisiin keskittyvää rahastoa sen jälkeen kun yksi, Fourton Fokus Suomi, sai vastikään kuoliniskun.
Joukkoon on liittynyt kuitenkin hiljattain myös uusia yrittäjiä kuten Danske Invest Suomen Parhaat ja Taaleritehdas Mikro Markka.
No, mikä Suomi-rahastoista on paras sijoituskohde? Tämä vaikea kysymys on tietysti sijoittajien huulilla päällimmäisenä. Siihen vastaaminen ei ole kuitenkaan yksinkertaista. Huolellisella taustatutkimuksella on kuitenkin mahdollista erotella jyviä akanoista. Nyt alkavassa juttusarjassamme pyrimme antamaan aineksia tällaiseen analyysiin.
Unohda hetkeksi mennyt tuotto
Tyypillisesti rahastovalinta alkaa menneen tuoton selailusta. Me keskitymme tässä juttusarjassa pääosin muihin puoliin. Menneen tuoton analyysissä kun on monia muitakin vaikuttajia kuin vain salkunhoitajan taito.
Osaa vaikuttavista tekijöistä salkunhoitaja ei voi muuttaa. Esimerkkinä voi mainita markkinakehityksen: suomalaiset suuret yhtiöt ovat menestyneet selvästi pieniä paremmin viime vuosina. 25:n suurimman yhtiön OMXH25-hintaindeksi on lyönyt laajemman OMXH Helsinki Cap -hintaindeksin 2,5 prosenttiyksiköllä vuotta kohden viimeisen 2011 huhtikuusta 2014 maaliskuuhun. Tällaisessa ympäristössä vahvasti pieniin yhtiöihin sijoittavan rahaston on ollut vaikeampaa pärjätä, vaikkei mahdotonta.
Keskittykäämme siksi tutkimaan ensin tekijöitä kunkin rahaston taustalla. Tässä ensimmäisessä artikkelissa tarkastelemme Suomi-rahastojen kokoa sekä niiden sijoitustyyliä.
Onko suurin kaunein?
Aloitetaan koosta eli rahaston sijoitettavasta pääomasta, vaikkei se olekaan sijoittajalle tärkeimpiä tietoja. Lähinnä täytyy kiinnittää huomiota ääripäihin:
* Jos rahasto on hyvin suuri, sen voi olla vaikea sijoittaa riittävän suuria potteja kaikkiin haluamiinsa yhtiöihin. Koon kasvaminen voi johtaa rahaston tyylin muuttumiseen: aiemmin innokkaasti pienyhtiöihin sijoittanut salkunhoitaja keskittyykin suuriin yhtiöihin, tai ottaa salkkuun aiempaa enemmän nimiä pitääkseen panokset riittävän pieninä.
* Suuressa rahastossa saattaa myös alkaa vastuu painaa. Ei ole tavatonta, että salkunhoitaja alkaa rahaston kasvettua jarrutella indeksistä poikkeavaa näkemyksenottoa. Näin ainakin vältetään suuret tappiot suhteessa indeksiin.
Nämä ovat kuitenkin tilastollisia tyypittelyjä. Kukin rahasto ja salkunhoitaja on oma tapauksensa.
Suurimmat Suomi-rahastot
| Rahaston nimi | Koko 3/2014 milj. e | Ka. koko 3 v. milj.e | Nykykoko vs. ka |
| Nordea Suomi | 643 | 422 | +52% |
| OP-Delta | 417 | 426 | -2% |
| Nordea Pro Suomi | 309 | 202 | +53% |
| Aktia Capital | 271 | 228 | +19% |
| OP-Focus | 266 | 283 | -6% |
Nordean Suomi-rahastot ovat olleet voimakkaassa kasvussa. Nordea Suomi on nyt selvästi suurin Suomi-rahasto. Sen koko on tuplaantunut kolmessa vuodessa. Myös suurasiakkaille suunnattu Pro Suomi on saanut tuntuvasti uutta rahaa.
Yllä olevassa taulukossa olevat viisi suurinta Suomi-rahastoa ovat kaikki ns. all cap -sijoittajia eli rahastoja, jotka ostavat kaiken kokoisia yhtiöitä. Pääpaino on suurissa yhtiöissä, mutta salkussa on myös pieniä yhtiöitä. OP-Focus on tässä suhteessa rohkein: sen salkusta noin 37 prosenttia on pienissä yhtiöissä. Neljä pikkuyhtiötä (Morningstarin määritelmän mukaan) on rahaston kymmenen suurimman sijoituksen joukossa. Aktian rahastossakin pieniä yhtiöitä on noin 30 prosenttia.
Nyt tulemme olennaiseen kysymykseen: ovatko suurimmat Suomi-rahastot niin suuria, että ne eivät kykene sijoittamaan parhaalla mahdollisella tavalla Helsingin pörssiin?
Nordea Suomi painottaa nyt enemmän suuria
OP-Fokuksen ja Aktia Capitaln verraten suuri pienten yhtiöiden osuus vihjaa, että ainakaan reilun 250 miljoonan kokoluokassa koko ei estä sijoittamista rohkeastikaan pieniin yhtiöihin.
Mutta entäpä kun rahasto on selvästi suurempi?
Päälle päin näyttäisi siltä, että Nordea Suomen profiili on muuttunut, kun se on kasvanut. Suurten yhtiöiden osuus on aiempaa suurempi. Kun vuoden 2011 puolivälissä Morningstarin määritelmän mukaisten suurten yhtiöiden paino oli n. 28 % salkusta, veivät ne tämän vuoden helmikuussa jo 48 % osakesijoituksista.
Välttämättä kyse ei tietenkään ole vain rahaston koon kasvusta, vaan syynä voi olla myös salkunhoitajan näkemyksen muutos; Nordea Pro Suomen profiili on muuttunut samalla tavalla, vaikka rahasto on pienempi.
Oheinen kuvaaja kertoo, että pääosin Nordea Suomen salkun painopiste on siirtynyt keskisuurista yhtiöistä suuriin. Pienten yhtiöiden osuus salkussa on ollut verraten tasainen, mikä on helpottava tieto sijoittajille: kaikki liikkumavara ei ainakaan ole syöty.
Sama ilmiö on ollut havaittavissa monissa muissakin kookkaissa Suomi-rahastoissa: keskisuurista yhtiöistä on siirrytty joko ylös tai alaspäin kokoskaalassa.
Alla olevassa taulukossa suuret yhtiöt ovat sinisellä, keskisuuret vihreällä ja pienet keltaisella. Lähde: Morningstar Direct
Nordea Suomessa on kuitenkin tapahtunut myös toinen muutos, joka on tyypillinen, kun salkunhoitajat haluavat varmistaa likviditeetin riittävän: yhtiöiden määrä salkussa on lisääntynyt. Viimeisen vuoden aikana salkunhoitajat Hans Parhiala ja Janne Lähdesmäki näyttävät nostaneen omistusten määrää aiemmin tyypillisestä 40:stä nykyiseen 44:ään. Vertailun vuoksi Aktian rahastossa on 35, OP-Deltassa 37 eri yhtiön osakkeita.
Mistä tyylimuutoksen voi havaita?
Nordea Suomen salkussa tapahtuneet muutokset voivat johtua koon kasvusta tai näkemyksen muutoksesta. Yhtä kaikki ne eivät näytä muuttaneen merkittävästi rahaston tuottoprofiilia tai tyyliä. Tämä johtuu siitä, että Nordea Suomi on ollut historiallisesti verraten varovainen aktiivisen riskin ottamisessa.
Numeerisista mittareista rahaston ja indeksin välistä erottuvuutta kuvaavat esimerkiksi korrelaatio ja aktiiviriskiä mittaava tracking error. Nordea Suomen kurssi ei kuitenkaan ole sen voimakkaammin indeksissä kiinni kuin aiemminkaan, jos näitä mittareita katsotaan. Jonkinlainen muutos näkyy rahaston ns. active sharessa, joka kertoo kuinka suuri osa salkusta poikkeaa indeksin salkusta. Omaehtoisten valintojen osuus on pienentynyt Nordea Suomella viimeisen kolmen vuoden aikana, mutta koska rahasto oli jo aiemmin verraten matalalla tasolla (reilut 30 % vuonna 2011), muutos nykyiselle noin 25-30 % tasolle ei kerro rahaston sijoitustavan muuttuneen merkittävästi.
Yhteenvetona voikin todeta, että suurimmatkaan Suomi-rahastot eivät näytä nykyisessä koossaan joutuvan merkittävästsi muuttamaan sijoitustyyliään. Päätelmä kuitenkin olettaa, että rahastot eivät yritä keskittyä vain pieniin yhtiöihin.
Katso myös: "Mikä rahasto ottaa eniten aktiiviriskiä"
Entä sitten pienet rahastot?
Toinen syy tarkastella rahaston kokoa on varmistua siitä, että rahasto ei ole liian pieni. Laki vaatii rahastolta kahden miljoonan euron pääomia. Rahaston pääomien karkaaminen voi johtaa rahaston liittämiseen toiseen tai rahaston sulkemiseen ja rahaston varojen palauttamiseen.
Jos rahasto häipyy listoilta, sijoittajan tekemä työ hyvän rahaston valitsemiseksi valuu hukkaan.
Voi lisäksi olettaa, että rahaston salkunhoitajan on vaikea pitää päätään kylmänä, jos hän joutuu jatkuvasti pelkäämään rahastonsa kuolevan pois.
Riippuu rahastoyhtiöstä, milloin pääomaa paljon menettänyt rahasto häivytetään listoilta. Kun koko on alle kymmenen miljoonaa, ei liiketoiminta ole yleensä erityisen kannattavaa enää. Joissakin rahastoyhtiöissä kynnys voi olla paljon korkeammallakin.
Pienimmät Suomi-rahastot ovat UB HR Suomi 2,4 miljoonalla eurolla, Front Suomi 3,2 miljoonalla ja Finlandia Suomi 5,2 miljoonalla. UB:n rahasto on ollut pienenpuoleinen jo pitkään. Frontin rahasto on perustettu vasta vuoden 2013 lopulla, joten se on vasta kasvuvaiheessa. Finlandian rahasto sen sijaan on pienentynyt rajusti: sillä oli peräti 24 miljoonaa pääomia vielä keväällä 2011.
Näiden kolmen rahaston osalta kannattaa olla valppaana.
Osa astetta suuremmista Suomi-rahastoista on myös selvästi laskevassa trendissä. Alla olevassa taulukossa on verrattu rahaston nykykokoa viimeisen kolmen vuoden huippuarvoon Morningstarin datassa. Mukana ovat alle 30 miljoonan rahastot, joissa pudotus on ollut voimakkainta.
| Rahaston nimi | Huippuarvo 4/2011-3/2013 milj.e | Koko 3/2013 milj.e | Pudotus % |
| Finlandia Suomi | 24,1 | 5,2 | -78% |
| SEB Finland Momentum | 77,7 | 29,2 | -63% |
| Nordea Suomi 130/30 | 48,3 | 18,7 | -61% |
| UB HR Suomi | 6,0 | 2,3 | -60% |
| Alfred Berg Small Cap Finland | 60,7 | 24,3 | -60% |
