Yhdistelmärahastot ovat olleet aina suomalaisten mieleen, mutta niiden suosio on noussut erityisesti viime vuosina. Suomeen rekisteröidyissä, Morningstarin yhdistelmärahastoiksi luokittelemissa tuotteissa oli elokuun lopussa 11,8 miljardia euroa varoja, kun viime vuoden lopussa lukema oli 9,7 miljardia euroa, ja 2012 lopussa vain 7,1 miljardia euroa.
Rahaa on virrannut niin suurien kuin pienien toimijoiden yhdistelmätuotteisiin. Viimeisen vuoden aikana vain viidellä rahastolla tarkastellusta 82 rahastosta pääoma on laskenut. Mediaanirahaston kasvu on ollut 24 prosenttia vuoden aikana, 45 prosenttia kahdessa vuodessa.
Suomen suurimmaksi yhdistelmärahastoksi on kivunnut Nordean Premium Varainhoito Maltti 1,3 miljardin pääomalla. Tuotetta myydään ensisijaisesti "premium"-asiakkaille, joilla on satatuhatta euroa varallisuutta tai "hyvät mahdollisuudet vaurastua" Nordean sivuston mukaan. Rahaston kasvu on ollut vauhdikasta, sillä siinä oli vuosi sitten vain reilut 700 000 euroa.
Myös Nordean piensijoittajille suunnattu Säästö-rahastosarja on kasvanut vauhdilla. Suurimmassa, Nordea Säästö 25:ssä, on jo yli miljardia euroa pääomaa.
OP ilmoitti vastikään yhdistävänsä Maltillinen- ja Tuottohakuinen-yhdistelmärahastonsa, ja niistäkin muodostuu yli miljardin euron kokonaisuus. Dansken Kompassi 25 on sekin jo miljardisarjassa.
Vertailun vuoksi: vielä vuoden 2011 lopussa suurinkin näistä rahastoista oli vain reilun 600 000 euron kokoinen.
Mikä on yhdistelmärahasto?
Morningstarilla ajattelemme yhdistelmärahastoina niitä rahastoja, jotka sijoittavat useaan eri omaisuusluokkaan. Tyypillisesti salkussa on osake- ja korkosijoituksia sekä mahdollisesti jonkin verran hyödykkeitä ja muita ns. vaihtoehtoisia sijoituskohteita.
Yhdistelmärahasto voi sijoittaa varansa joko suoraan ostamalla osakkeita ja korkopapereita, tai toisten rahastojen kautta.
Se ei kuitenkaan tee rahastosta yhdistelmärahastoa, että se sijoittaa toisiin rahastoihin. "Rahastojen rahasto" voi olla yhdistelmärahasto, muttei välttämättä. Esimerkiksi S-pankin Rohkea-rahasto sijoittaa muihin osakerahastoihin, ja Morningstar luokittelee sen osakerahastoksi.
Mistä kasvu on tullut?
Suuret pankit ovat tehneet myyntityön sisäisesti, ohjastamalla myyntiväkeään puhumaan yhdistelmärahastojen eduista. Osapontimena on ollut myös uusi EU-taustainen lainsäädäntö, joka asettaa tiukemmat suitset sijoitusneuvonnalle. Rahastoja ostavalle tehdään nykyään tyypillisesti kokonaiskartoitus, jossa tulee esiin asiakkaan halu tehdä itse sijoitusvalintoja. Mikäli varallisuutta ei ole valtavasti, eikä myöskään sijoitustaitoa tai intoa sijoitustoimintaan, on suosituksena herkästi yhdistelmärahasto, jossa pankin varainhoitajat tekevät pääosan sijoitusvalinnoista.
Yhdistelmärahastoa on ollut helppo ja järkeväkin suositella myös siksi, että korkotaso on niin alhainen. Tilisijoitusten vaatimaton tuotto on ohjannut asiakkaita hakemaan korkeampaa riskiä yhdistelmärahastojen kautta.
Suurten pankkien haastaja S-Pankki on nostanut yhdistelmärahastot puheenaiheeksi mainostamalla uusia S-rahastojaan laajasti, ja ne ovat saaneet myös runsaasti palstatilaa lehdissä. S-rahastoihin on tullut toki liukkaasti varoja, mutta ne painivat vielä aivan eri sarjassa kuin suurten pankkien tuotteet: S-Säästörahasto Kohtuullisessa oli elokuun lopulla S-pankin asiakkaiden rahaa noin 20 miljoonaa euroa Morningstarille toimitetun pääomadatan perusteella.
Osuudenomistajia näillä FIM:n hoitamilla rahastoilla on toki jo mukavasti: 24 000 suosituimmassa ja 16 000 ja 8 000 kahdessa muussa.
Myös pienemmät toimijat hyötyneet
Trendistä ovat saaneet osansa myös osa pienistää pankeista sekä pankkien ulkopuoliset toimijat.
Skandian vakuutussäästöjä menettäneen Alexandrian rahastot ovat kasvaneet vauhdilla tänä vuonna.
Elite Pankkiiriliikkeen EPL Trendi -rahastossa on jo yli sata miljoonaa euroa varoja. Taaleritehtaan suurimmassa yhdistelmärahastossakin on yli 70 miljoonan varat.
Jossain määrin kelkasta ovat jääneet tai jättäytyneet Evli, SEB ja Ålandsbanken. Evlin yhdistelmärahastoissa on yhteensä vain noin 60 miljoonaa euroa, mikä on pieni summa verrattuna talon osake- ja korkorahastoihin. Myös Ålandsbankenin yhdistelmärahastojen noin 45 miljoonaa on vaatimaton summa. SEB:ssäkään kasvu ei ole ollut erityisen voimakasta verrattuna kilpailijoihin.
Näitä kolmea rahastoyhtiötä yhdistää se, että niillä on perinteistesti ollut varakkaita yksityisasiakkaita sekä paljon instituutioasiakkaita, joille räätälöidään sijoitusratkaisut useammista rahastoista eikä tarjota yhtä patenttiratkaisua.
Mutta millaisia eri yhdistelmärahastoja on, miten ne ovat tuottaneet ja miten niiden voi odottaa tuottavan? Millaisia ovat niiden kulut? Entä miten valita hyvä yhdistelmärahasto? Kirjoitus aloittaa sarjan yhdistelmärahastoista.
