Pienyhtiöt ovat olleet Pohjoismaihin sijoittavassa luokassa pitkään vetovoimaisin osa rahastomarkkinaa. Suurimmat Pohjoismaat-rahastot sijoittavat pääosin pienyhtiöihin. Kookkaimpia ovat Nordean ja Handelsbankenin rahastot.
Vuosi 2014 on ollut näille rahastoille raskas. Heikkenevä talouskasvu niin Euroopassa kuin muualla maailmalla alkoi heijastua pienten ja keskisuurten yhtiöiden kursseihin jo kesällä ja meno syksyllä on ollut kylmää. Kun koko pohjoismainen pörssimarkkina oli maanantain 20.10 jälkeen hieman plussalla tältä vuodelta (VINX-indeksi +2,22 %), olivat pienten yhtiöiden osakkeet Carnegie Small CSX Nordic TR -indeksin perusteella 1,8 prosenttia miinuksella. Pienyhtiörahastot ovat menestyneet tätä huonommin. Ne ovat keskimääärin 4,3 % tappiolla tänä vuonna (alla olevassa kaaviossa vihreällä).
Kokonaiskuva ei mairittele
Merkillepantavaa on, että pienyhtiörahastot eivät ole ryhtyneet takkuamaan vasta syksyllä 2014, kun kurssit alkoivat heilua rajusti. Merkkejä laahaamisesta on näkynyt jo aiemmin. Jo 2013 pienyhtiörahastot jäivät yleisimmin käytetylle indeksille (Carnegie) ryhmänä selvästi. Alla olevan kaavion trendiviiva kuvaa 10 vuoden kehitystä.
Violetti=keskituotto kaikista pohjoismaisiin pienyhtiöihin sijoittavista rahastoista;
vihreä=Carnegien pohjoismainen pienyhtiöindeksi (ml. osingot)
Tummanpunainen=VINX-indeksi (Pohjoismaat)
Punainen rahastojen yli/alituotto vs. Carnegien indeksi
Viiva: trendikuvaaja yli/alituotosta
Lähde: Morningstar Direct
Ryhmä on verraten pieni, joten yksittäisen rahaston merkitys on suuri, varsinkin ennen finanssikriisiä. Mutta huomattavaa on, että pienyhtiörahastot pärjäsivät ryhmänä Carnegien indeksiä paremmin niin vuonna 2008 kuin vuonna 2009. Ne siis sekä laskivat markkinaa vähemmän että nousivat sitä voimakkaammin.
Vielä vuoden 2011 laskussakin nämä rahastot selvisivät indeksin kanssa yhtä suurin tappioin ja taas nousivat 2012 markkinaindeksiä nopeammin.
Sen sijaan 2014 laskussa jälki on ollut ikävää. Nähtäväksi jää, pystyvätkö rahastot kirimään indeksin ohi kun nousu taas jossain vaiheessa alkaa.
Ei yhtä selittävää tekijää
Ei näytä löytyvän yhtä syytä selittämään pienyhtiötahastojen tarpomista. Vuoden 2013 heikompaa menestystä saattaa ehkä selittää yleinen piirre: pienyhtiörahastot alkavat jätättää, kun nousuvaiheen alkuhuuma on takana; näin kävi 2004, 2010 ja 2013.
Toinen viimeisen kahden vuoden erityispiirre on ollut, että Pohjoismaiden nousukärjessä ovat olleet tanskalaiset Vestas Wind Systems (+13,6 % vuoden 2014 alusta; +403 % v. 2013) ja Pandora (+54,5 % vuoden 2014 alusta; +139 % v. 2013). Nämä yhtiöt ovat huikean kurssinousunsa ansiosta kohonneet niin korkeisiin markkina-arvoihin, että ne eivät enää välttämättä mahdu rahastojen kokoraameihin. Lisäksi kaikki alla olevan taulukon pienyhtiörahastot toimivat Suomessa ja Ruotsissa, ja historiallisesti Tanskan paino on ollut näissä rahastoissa verraten matala.
Suuria eroja tuotossa
Rahastojen välille on auennut tänä vuonna suuria eroja. Kattavat tuottotiedot ovat perjantailta 17.10. Silloin Parvestin (ent. BNP Paribas) rahasto oli 3,36 prosenttia plussalla, perässään eQ:n Nordic Small Cap. Pohjalla olivat Fonditan Nordic Small Cap ja Nordic Micro Cap yli kymmenen prosentin pudotuksillaan.
Pidemmässä kolmen vuoden tarkastelussa pienyhtiörahastojen järjestys muuttuu. Pienyhtiörahastot tuotot ryhmänä ovat samaa tasoa kaikkien Pohjoismaihin sijoittavien osakerahastojen kanssa, mutta yleisimmin käytetylle Carnegien indeksille ne häviävät tuntuvasti, noin 1,6 prosenttiyksikköä vuodessa - mikä sattuu olemaan myös keskimääräinen vuosittainen hallinnointipalkkio.
Kerromme erillisessä artikkelissa Nordean ja Fonditan rahastojen menestysten mahdollisista syistä.
Entä sitten parhaiten pärjänneet?
eQ:n salkunhoidossa näytetään hyötyneen ainakin siitä, että rahasto ei ole ollut isoilla painoilla mukana monissa kylkeensä rajusti saaneissa teollisuusyhtiöissä. Toisaalta Perttu Tevasen vetämällä rahastolla on tyypillistä pohjoismaista pienyhtiörahastoa huomattavasti enemmän teknologiayhtiöitä salkussaan. Muun muassa siksi rahaston salkku näyttää Morningstarin tilastojen perusteella olevan arvostuksiltaan korkeampi. P/E on menneen vuoden tuloksilla 20,3 Morningstarin tilastojen mukaan, kun keskiarvo pienyhtiörahastojen joukossa on 17,7. Samoin eQ:n rahaston osinkotuotto on alempi. Pääosa tästä näyttäisi selittyvän teknologiaosakkeilla, mutta Tevanen näyttää olevan valmis hyväksymään kovia P/E-lukuja myös muilta sektoreilta.
Rahastossa on tuntuva paino Suomessa, noin 40 %, ja suurimmat sijoitukset viimeisimmässä salkussa olivat Elektrobit ja kolmanneksi suurimpana Ponsse.
| Pohjoismaiset pienyhtiörahastot | ||||||
| Nimi | Tuotto 2014 | Tuotto 3v vuosit. | Beeta | Kulut | Keskim. yhtiön koko mrd e | P/E (toteut. tulokset) |
| Parvest Equity Nordic Small Cap C C | 3,4 | 14,0 | 1,1 | 2,11 | - | - |
| eQ Pohjoismaat Pienyhtiöt 1 K | 2,6 | 21,0 | 1,0 | 1,73 | 617 | 20,4 |
| SEB Nordic Small Cap C | 1,4 | 16,9 | 1,0 | 1,46 | 1 000 | 19,5 |
| Kaikki Pohjoismaa-rahastot | -1,3 | 14,8 | 1,0 | - | - | 15,5 |
| Indeksi (Carnegie Small CSX Return Nordic GR) | -1,6 | 16,3 | 1,0 | - | - | - |
| Handelsbanken Nordiska Småbolag | -1,7 | 18,1 | 1,1 | 1,60 | 1 199 | 15,7 |
| Nordea Nordic Small Cap K | -3,5 | 14,2 | 1,0 | 1,61 | 724 | 17,7 |
| Pohjoism. pienyhtiörahastot ka. | -4,3 | 14,7 | 1,0 | 1,69 | 1 231 | 17,7 |
| Aktia Nordic Small Cap B | -5,2 | 16,6 | 1,0 | 1,99 | 958 | 18,2 |
| Swedbank Robur Småbolagsfond Norden | -7,6 | 11,5 | 1,2 | 1,43 | 1 161 | 14,1 |
| Fondita Nordic Micro Cap B | -10,2 | 17,6 | 1,0 | 2,00 | 548 | 20,5 |
| Fondita Nordic Small Cap B | -10,6 | 12,9 | 1,2 | 2,00 | 1 261 | 19,6 |
.jpg)
