Morningstarin rating eli tähdet on tiivistys siitä, miten rahastolla on mennyt suhteessa kilpailijoihinsa. Parhaiten riskiinsä nähden tuottaneilla rahastoilla on viisi tähteä, heikoimmin pärjänneillä yksi. Keskimääräisellä rahastolla on kolme tähteä.
Olemme selvittäneet tarkemmin pohjoismaisten rahastojen menestystä eurooppalaisissa vertailuryhmissään sekä paloitelleet, millä osa-alueilla pohjoismaiset rahastot ovat vahvoja, millä on petrattavaa.
Tutkimme niitä rahastoja, joiden kategoriat eivät muodostu vain tai pääosin pohjoismaisista rahastoista. Mukana ei siis ole esimerkiksi Suomi-osakerahastoja, koska kilpailu on Suomen (ja Pohjoismaiden) sisäistä.
Rating osasiksi
Alla oleva taulukko jakaa ratingin viiteen osaan:
1) Bruttotuottoon eli tuottoon ennen kuluja. Luku kertoo salkunhoitajan osaamisesta
2) Hallinnointipalkkioihin
3) Merkintä- ja lunastuspalkkioihin
4) Riskikorjattuun tuottoon, jonka vaikutus on yleensä vähäinen
5) Riskiin
Näiden tuloksena syntyy Morningstarin rating.
Bruttotuotto
Miltä näyttää suomalaisten ja muiden salkunhoitajien tulokset pelkän bruttotuoton eli salkunhoitajien onnistumisen perusteella?
Hyvältä. Kaikissa maissa keskimääräinen rahasto ylittää kolme tähteä eli on Euroopan keskiarvoa parempi puhtaasti salkunhoidon onnistumisella mitattuna. Erityisesti norjalaiset ja tanskalaiset rahastot ovat keränneet neljää ja viittä tähteä.
Hallinnointipalkkiot
Kun mukaan otetaan hallinnointipalkkiot, kaikissa neljässä maassa keskimääräinen tähtirating nousee kolmesta. Kuitenkin Suomessa efekti on heikoin, vain yhden kymmeneksen. Suomessa erityisesti korkeariskiset osakerahastot ovat keskimäärin verraten kalliita. Keskimäärin pohjoismaisilla rahastoilla on 3,4 tähteä tutkituissa rahastoluokissa, kun Euroopan keskiarvo on määritelmän mukaisesti 3,0.
Merkintä- ja lunastuspalkkiot
Jälleen huomataan, että kaikissa pohjoismaissa merkintä- ja lunastuspalkkiot ovat muuta Eurooppaa alhaisemmat. Erityisesti ruotsalaisten rahaston keskimääräinen rating nousee tässä vaiheessa laskelmaa (0,27 yksiköllä), koska naapurimaassamme ei käytännössä enää peritä näitä palkkioita.
Riskikorjattu tuotto
Tämä tekijä on käytännössä laskennallinen, eikä sillä ole juuri vaikutusta.
Riskikorjaus
Sitten tullaan laskelman viimeiseen vaiheeseen. Suomalaisten rahaston riskisyys on sitä luokkaa, että niiden keskimääräinen rating hitusen alenee, kun riski huomioidaan. Norjalaisten rahastojen riskisyys iskee paljon rajummin niiden ratingiin.
Keskimääräisellä suomalaisella rahastolla on tutkituissa yleiseurooppalaisissa luokissa 3,36 tähteä keskimäärin. Kun rahastot painotetaan niiden pääoman mukaan, on keskiarvo Suomessa 3,74, mikä on selvästi eurooppalaista keskiarvoa parempi mutta pohjoismaista alin.
Pohjoismaiden keskiarvo on tasapainotuksilla 3,55 ja pääomapainottaen 4,00.
https://www.morningstar.co.uk/static/UploadManager/Other/RatingNordics.png
