FIM:n 2000-luvun strategiana oli tuoda markkinoille useita, erikoistuneita rahastoja kehittyviin maihin. 1990-luvun lopulla perustetun Venäjä-rahaston oheen nousivat Kiina-rahasto 2002, Intia- 2003, Itä-Eurooppa- ja Brasilia-rahasto 2004 ja niin edelleen.
Sen sijaan että sijoittajat olisi ohjattu laittamaan rahansa hajautettuun kehittävien maiden rahastoon, FIM:llä laskettiin varmaankin, että yksittäisten maiden tarinat olisivat helpommin selitettävissä ja myytävissä asiakkaille.
Varainhoidossa taas saatettiin ohjata kukin salkunhoitaja erikoistumaan tiettyyn alueeseen. Salkunhoitajan menestys näkyi suoraan rahaston tuotosta eikä osana isompaa salkkua.
Kehittyvien maiden tarina ei ole päättynyt, mutta yksittäisiin kehittäviin maihin sijoittavien rahastojen kiinnostavuus sijoittajien keskuudessa on vähentynyt. Yhä useammalle piensijoittajalle on käynyt selväksi se, että oikean maan valitseminen ja sijoituksen ajoittaminen sinne on vaikeaa.
Erikoistuneiden rahastojen kato näkyy myös FIM:llä. Viimeiseksi yhtiö kertoi marraskuun alussa yhdistävänsä FIM China -rahaston FIM Kehittyvät markkinat pienemmät yhtiöt -rahastoon. Chinassa oli lokakuun lopussa 9,8 miljoonaa euroa. Vastaanottavassa rahastossa oli vastaavana ajankohtana 32 miljoonaa. China oli tuottanut huomattavasti alle vertailuindeksinsä, 5,5 prosenttiyksikköä vuositasolla viimeisen viiden vuoden aikana (lokakuun lopussa). Salkunhoitaja Janne Rantanen vaihdettiin Linda Blomiin aiemmin tänä vuonna.
Viime vuosina FIM on sulkenut kehittyvien maiden osalta Ukraina- ja Itä-Eurooppa-rahastot. Seuraavaksi vaaravyöhykkeessä lienee FIM Russia Small Cap, jossa oli lokakuun lopussa 8,9 miljoonaa euroa.
