Aktiivinen salkunhoito ei ole ollut vaativaa vain Suomessa 2014, kuten artikkelimme kertoo, vaan ympäri maailmaa. Suuri osa rahastoista on jäänyt vertailuindeksilleen.
Toki lähtökohtaisesti keskimääräinen aktiivinen rahasto häviääkin indeksille, koska aktiiviset sijoittajat ryhmänä muodostavat markkinan, jonka tuottoa indeksi kuvaa. Kuitenkin aktiivisesta salkunhoidosta menee kuluja, mikä pudottaa keskimääräisen rahaston tuoton alle indeksin tuoton.
Olemme verranneet osakerahastoja Morningstarin eurooppalaisessa tietokannassa kunkin kategorian vertailuindeksiin ja tutkineet, kuinka suuri osa rahastoista on yltänyt yli indeksinsä. Kun pois jätetään rahastojen rahastot sekä indeksirahastot, jää jäljelle 8 000 rahastoa ja 25 000 rahastoluokkaa.
Vuodesta 2014 näyttää tulevan tälle joukolle huonoin sitten finanssikriisin. Marraskuun lopussa 75 prosenttia rahastoista oli jäljessä rahastoluokan indeksiä. Vuonna 2011 oltiin lähes yhtä huonossa tilanteessa, kun 73 prosenttia jäi vuoden aikana luokan indeksille.
Muina vuosina 2008 ja sen jälkeen indeksille on jäänyt 49-59 prosenttia rahastoista.
Tänä vuonna vaikeaa on ollut laajemmista luokista esimerkiksi globaaleissa osakkeissa (suuret yhtiöt, sekatyyli, 86 %) ja amerikkalaisissa osakkeissa (90 %).
Sen sijaan joillakin markkinoissa kuten Norjassa aktiiviset rahastot ovat pärjänneet verraten hyvin. Pohjoismaisten rahastojen luokassa 63 prosenttia oli marraskuun lopussa jäljessä luokan indeksiä.