Kun muu Eurooppa joululomaili, Kreikan parlamentti yritti saada valittua maalle presidenttiä. Se ei onnistunut, ja maassa pidetään parlamenttivaalit 25. tammikuuta. Markkinoilla odotetaan vaaleja suurella mielenkiinnolla. Eurooppaan sijoittavien onkin tärkeää ymmärtää vaalien takana olevaa problematiikkaa, jotta osaavat suhtautua tuleviin uutisiin.
Mielipidetiedusteluissa johdossa on vasemmistoradikaali Syriza. Sillä oli 12. tammikuuta julkaistussa mielipidetiedustelussa 4,5 prosenttiyksikön johtoasema. Kreikan parlamentissa on 300 edustajaa, joista 250 valitaan äänisuhteiden perusteella. Loput 50 saa puolue, jonka äänimäärä on suurin.
Syriza on viime viikkoina hillinnyt retoriikkaansa. Se on aikaisemmin vaatinut yksipuolista Kreikan velkojen lyhennysten maksujen lopettamista. Tarkoituksena lienee saada myös maltillisia äänestäjiä. Näyttää lisäksi siltä, että Syriza ei saa enemmistöön vaadittavaa 151 edustajaa, joten sen on muodostettava koalitiohallitus jonkin maltillisemman puolueen kanssa. Nämä syyt ovat saaneet markkinat hieman toiveikkaammaksi siitä, että uusi Kreikan finanssikriisi voitaisiin välttää.
Eurossa pysyttävä, mutta millä ehdoilla?
Syrizan talouspolitiikka rakentuu kolmen pilarin varaan:
1) Puolue vaatii Kreikan 370 miljardin euron valtionvelan osittaista tai täydellistä poispyyhkimistä.
2) Kreikassa on lopetettava kuristavat säästötoimet. Palkkoja, eläkkeitä ja sosiaalietuuksia on nostettava. IMF:n, Euroopan keskuspankin ja EU-komission eli ns. troikan vallanpito Kreikassa on päätyttävä.
3) Eurossa on pysyttävä.
Velkojen anteeksianto tai leikkaaminen voisi olla mahdollista, jos asiaa katsottaisiin pragmaattisesti. 80 prosenttia Kreikan valtionvelasta on lainaa troikan jäseniltä. On yleisesti tunnustettua, että Kreikka ei pysty maksamaan suurta osaa veloistaan. Poliittisesti sellainen sopimus olisi kuitenkin hankala, sillä Irlanti ja Portugali haluaisivat varmasti samankaltaista kohtelua. Siksi troika tuskin innostuu tästä vaihtoehdosta, eikä etenkään Saksa, jolla on käytännössä veto-oikeus.
Kohtia kaksi ja kolme troika ei voi hyväksyä yhdessä: Jos Kreikka haluaa pysyä eurossa - kuten mielipidetiedustelujen mukaan 70 prosenttia kreikkalaisista haluaa - muut maat edellyttävät sen valtion menoihin ja alijäämiin rajoituksia.
Saksalaiset poliitikot ovat viime päivinä antaneet ymmärtää, että Kreikan lähtö eurosta ei olisi suuri suru. Hiljattain esiin tulleet dokumentit eurokriisin vuosilta 2010-11 kertovat, että moni Saksan päätöksentekijöistä olisi mieluusti jättänyt Kreikan pelastamatta. Liittokansleri Angela Merkel kuitenkin päätyi siihen, että markkinakriisin riski oli liian suuri. Tällä hetkellä ei kuitenkaan pelätä samanlaista sulamisreaktiota markkinoilla kuin silloin, vaikka Kreikka irtoaisikin eurosta.
Tammikuun lopussa ja helmikuun alussa tullaan luultavasfi käymään ahkeria neuvotteluja Syrizan vetämästä hallituksesta. Troikan ja Kreikan välinen uusi sopimus säästötoimista tulisi saada valmiiksi maaliskuun loppuun mennessä. Joko Syrizan tai saksalaisten on myönnyttävä!
