Kuukausien vääntämisen jälkeen synnytetty syksyn 2014 eläkesopu näyttää pitävän, mutta sen viestintää ja sisältöä on kritisoitu tällä viikolla kahdessa tärkeässä paperissa.
Omia rahojaan sijoittavalle on ensiarvoisen tärkeää, millainen lakisääteinen eläkejärjestelmä on. Omaa talouttaan pitkälle eteenpäin suunnittelevan on tärkeää ymmärtää, millainen eläketaso itseä ja omaa perhettä luultavimmin odottaa. Näyttääkö siltä, että omaehtoinen säästäminen päivittäisiäkin menoja varten tulee väistämättömäksi? Vai näyttäisikö eläke riittävän mutta säästöjä tarvittaisiinkin mahdollisiin hoivakuluihin? (Koko hoivan rahoitusta koskeva keskustelu on Suomessa edelleen täysin hunningolla, joten sivuutan sen tässä.)
Kerrataan vielä eläkeuudistuksen pääkohdat:
-Voimaan 2017.
-Eläkeikä nousee 1955 syntyneillä ja sitä nuoremmilla 3 kuukautta jokaista syntymävuosiluokkaa kohti, kunnes vanhuusiän alaraja on 65 vuotta (nyt 63).
-Sen jälkeen jokaiselle syntymävuosiluokalle tulee oma eläkeiän alaraja sekä 5 vuotta myöhempi tavoite-eläkeikä, jossa saa täyden eläkkeen. Tasot nousevat elinikien kohotessa.
-Korotetut karttumat poistetaan; jokaisesta työvuodesta kertyy eläkettä 1,5 % palkasta.
-Eläke kertyy koko palkasta, kun nyt se kertyy työntekijän eläkemaksulla vähennetystä palkasta.
-Varhennetulle eläkkeelle voi päästä raskaasta työstä 38 vuoden uran jälkeen, ja lisäksi tulee osittainen varhennettu vanhuuseläke.
Mistä sopimusta kritisoidaan?
Etla: Työttömyysputkesta vaarassa tulla taas hukkaputki
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla on panostanut pitkään eläketutkimukseen. Laitoksen spesialistit Jukka Lassila, Niku Määttänen ja Tarmo Valkonen julkaisivat hiljattain paperin, jossa he väittävät työttömuusputkea koskevan neuvottelutuloksen jopa "vaarantavan" uudistuksen tavoitteiden toteutumisen.
Uudistuksella haluttiin pidentää työuria ja vähentää julkisen talouden paineita. Tutkijoiden huoli keskittyy ensinnäkin eläkesopuun leivottuun ns. työuraeläkkeeseen eli mahdollisuuteen jäädä 38 vuoden uran jälkeen raskaaksi katsotusta työstä aiemmin eläkkeelle. On tällä erää täysin epäselvää, mikä tullaan tulkitsemaan raskaaksi työksi. Jos kriteerit ovat liian tiukat, tulee Etlan tutkijoiden mukaan suuri määrä hylättyjä hakemuksia ja tyytymättömyyttä. Päätöksien läpikäynti edellyttää raskasta (ja kallista) koneistoa. Jos taas kriteerit kirjoitetaan väljiksi, jäävät työurat lyhyemmiksi kuin toivottavaa olisi.
Lisäksi tutkijat kantavat huolta työttömyysputkea koskevasta epävarmuudesta; sopimus on tältä osin epäselvä. Kun lainmukainen eläkeikä jatkossa nousee, pitäisi tutkijoiden mielestä niin tapahtua myös työttömyysputken alkupäälle. Kuitenkin eläkesopupaperi antaa ymmärtää, että työttömyysputken alapää sidottaisiin johonkin ikävuoteen. Tutkijat muistuttavat, että tätä kautta koko sopimuksen edut saattavat väljentyä.
"Jos työttömyysputki poistettaisiin kokonaan, tai sen alaraja kytkettäisiin suoraan asteittain nousevaan vanhuuseläkeiän alarajaan, uudistuksen vaikutus työuriin ja samalla myös julkiseen talouteen olisi huomattavasti varmemmalla pohjalla. Samalla on huolehdittava siitä, että työuraeläkkeen saamisen ehdot määritellään riittävän tiukoiksi."
Kommentti: Samat kohdat sopimuksessa ovat hiertäneet kommentoijia julkistamisesta lähtien, ja jo samalla viikolla Eläketurvakeskuksen tiedotustilaisuudessa ne veivät päähuomion median päästessä kysymään. Myös poliitikot ovat suhtautuneet uudistuksen "työnsankari"-eläkkeen kirjauksiin varautuneesti. Aiheesta tultaneen taittamaan peistä eduskunnassa tiukasti. Se on fyysistä työtä tekevien ammattijärjestöille tärkeä osa pakettia.
Talouspolitiikan arviointineuvosto: Harhaanjohtavaa raportointia
Kukaan ei väitä, että eläkeuudistuksesta viestiminen tai raportointi olisi helppoa. Järjestelmä on monitahoinen, ja uudistukseen kuuluu monia osia. Lisäksi joitakin muuttujia on auki. Pääkohdat ovat kuitenkin selvillä, ja niistä pitäisi viestiä rehellisesti, jättämättä olennaisia, vaikka sitten kipeitäkin asioita sivuun.
Viiden professorin muodostama Talouspolitiikan arviointineuvosto syyttää harhaanjohtavaksi viestintää, jonka mukaan eläkeuudistus kasvattaa eläkkeitä. Eläkkeet kyllä nousevat, mutta siksi että jatkossa työskennellään vanhemmaksi. Ilman työurien pidentymistä eläkkeet pienenisivät. Professorit muistuttavat että eläke-etuuksia on leikattava, jos uudistuksella halutaan parantaa julkisen sektorin kestävyyttä. "Tämä pitäisi kertoa läpinäkyvällä tavalla."
Se ei professorien raportista selviä, mikä taho vääristävää viestintää on harjoittanut: media omaehtoisesti, vai onko julkisuuteen annettu sopimusosapuolten taholta vääristynyt kuva.
Kommentti: Olen kirjoittanut aiemmin mm. Kauppalehden Pörssiklubissa eläkekeskustelun sulkeutuneisuudesta Suomessa. Yksittäisen, omaa talouttaan ja elämäänsä suunnittelevan kansalaisen täytyy saada eläkkeistä ja uudistuksen vaikutuksesta olennaiset tiedot kaunistelematta - hänhän sen vaikutuksista hyötyy tai kärsii. Lisäksi sopua täytyy saada kritisoida rajustikin, oli se kuinka vaativan synnytyksen takana tahansa. Kritiikki ja julkinen keskustelu oonn sitäkin oikeutetumpaa, että kansalaiset, uudistuksen kohteet, eivät ole juuri voineet vaikuttaa uudistusta tekevien tahojen valintaan. (Neuvotteluja kävivät työmarkkinajärjestöt, ei eduskunta.)
Suomen eläkejärjestelmän 2005 uudistus epäonnistui siinä, että ikävuosien 63-68 välinen superkarttuma houkutteli vain pientä osaa kansalaisista. Merkittävä joukko jää heti eläkkeelle kun voi, 63-vuotiaana, ja näin on käynyt juuri siinä vaiheessa, kun historiallisen suuret sotien jälkeen syntyneet ikäluokat ovat tulleet eläkeikään. Nyt tähän erheeseen käydään kiinni oikein lääkkein, mutta turhan myöhään.
