Morningstar on selvittänyt Helsingin Sanomien toimeksiannosta, miten suomalaiset aktiiviset osakerahastot ovat pärjänneet suhteessa markkinoiden tuottoon. Tutkimus on julkaistu Helsingin Sanomissa 16.6.
Tulokset kertovat, että ryhmän rahastoista viidennes on ylittänyt indeksinsä tai Morningstarin rahastolle nimeämän indeksin. (Lisää indeksien määrityksistä alla.) Mukana olivat Suomeen, Eurooppaan laajasti hajauttaen sekä koko maailmaan - niin kehittyneisiin kuin kehittyviin maihin - hajauttavat rahastot.
Viiden vuoden ajalla on ollut vielä vaikeampaa, vain kaksi rahastoa kussakin ryhmässä (Suomi, Eurooppa, maailma) pääsi indeksinsä yli. Kymmenen vuoden ajalla vajaa neljännes (23 prosenttia) on ylittänyt indeksinsä.
Kun katsotaan keskiarvoja, rahastojen mediaanin alituotto olivat kolmen vuoden ajalla todella rajuja; rahastoilla on ympäri maailman ollut vaikeaa ylittää markkinoiden tuottoa, kun korot ovat painuneet alas, volatiliteetti on ollut alhaista ja pienillä yhtiöillä hankalaa.
Alituotot (mediaani) per 30.4.2015.
| Alue | 3v | 5v | 10v |
| Suomi | -1,6 % | -1,5 % | -0,8 % |
| Eurooppa | -3,9 % | -1,8 % | -1,3 % |
| Maailma | -2,5 % | -3,0 % | -1,0 % |
Pidemmällä ajalla luvut näyttävät huomattavasti lohdullisemmilta. Jos oletetaan indeksirahaston palkkiot noin puoleksi prosentiksi (10 vuotta sitten etf:iä ja indeksirahastoja oli hyvin rajallisesti), jäivät aktiiviset rahastot tästä hieman, mutta eivät yhtä ilkeästi kuin kolmen ja viiden vuoden ajalla.
Pidemmällä ajalla erilaiset kaudet tasoittavat toisiaan, jolloin mahdollisesti huonosti salkunhoitajan tyyliin sopiva kausi ei hallitse - tai toisin päin. Lisäksi aktiivisia rahastoja on yhdistetty toisiin, ja usein yhdistämiset tapahtuvat huonommasta päästä.
Verrattuna Morningstarin rahastoluokkiensa keskiarvoon suomalaiset ovat pääosin jääneet hieman:
Euroopassa keskimäärin 2,4 prosenttiyksikköä kolmen vuoden ja 0,5 prosenttityksikköä viiden vuoden ajalla. Kymmenen vuoden ajalla suomalaiset Eurooppa-rahastot ovat jääneet vain noin kymmeneosaprosentin verrokeilleen.
Maailma- (ml. kehittyvien maiden) rahastot ovat jääneet vain hieman, 0,2 prosenttiyksikköä, kolmen vuoden ajalla, viiden vuoden ajalla 0,9 prosenttiyksikköä.
Tulokset kertovat siis rahastojen tuotosta, eivät vain nykyisen salkunhoitajan. Rahastojen salkunhoitajat vaihtuvat ja samalla saattaa vaihtua rahaston hoitotyyli. Esimerkiksi vertailussa hyvin pärjänneissä Evlin Eurooppa- ja Maailma-rahastoissa näkyy selkeä muutos vuosien 2010 ja 2011 jälkeisenä aikana, kun nykyinen tiimi on ryhtynyt vetämään rahastoja omalla tyylillään. Toki täytyy muistaa, että tästäkin ylituotosta osa luultavasti johtuu onnesta (mikä on oma keskustelunsa.)
Kymmenen vuoden ajalla viisi Eurooppa-rahastoa on ylittänyt indeksinsä. Maailma-rahastoista siihen on päässyt kolme, samoin Suomi-rahastoista.
* *
Muutama huomio selvityksen metodologiasta:
Mukana ovat Suomeen rekisteröityneet rahastot, joten esim. Handelsbankenin rahastot eivät kuulu otokseen.
Rahaston ilmoittamaa vertailuindeksiä on käytetty, paitsi jos Morningstarin kullekin rahastoluokalle nimeämän indeksin ja rahaston välinen korrelaatio on ollut selvästi vahvempi kuin rahaston ja sen oman vertailuindeksin.
Jotkin rahastot eivät käytä vertailuindeksiä. Näiden rahastojen tuottoa on verrattu rahastoluokalle nimettyyn indeksiin jos R2-luku on ollut yli 80 prosenttia kahdella ajanjaksolla. Danske Invest Kompassi Osake -rahastolle käytettiin MSCI ACWI eli koko maailman osakeindeksiä.
Rahastoyhtiö voi päättää, että se ei käytä vertailuindeksiä. Se ei kuitenkaan tarkoita, etteikö analyyttisin perustein rahastoa voisi verrata johonkin mittatikkuun.
Suomi-pienyhtiörahastoja verrattiin yhdistelmäindeksiin, jossa 1.1.2010 ennen on käytetty MSCI Finland Smaller Companies NR ja siitä alkaen Carnegie Finland CSX Return -tuottoindeksiä. Rahastot itse käyttävät monia erilaisia yhdistelmiä koska Carnegien indeksistä alettiin laskea tuottoindeksiä vasta 2009.
Rahastoille on HS:n selvityksessä esitetty aktiiviosuus. Se on laskettu Morningstar Directissä 31-.12.2014 salkkujen perusteella.
