Indeksirahastot ja rahastojen kustannukset nousivat jälleen esille Helsingin Sanomien artikkelissa eläkesäästämisestä (18.8).
Artikkelissa OP:n henkilöasiakkaista vastaava johtaja Jarmo Kuisma toteaa: "Kyllähän indeksirahastot tuppaavat hyvin pärjäämään.” OP ei kuitenkaan tarjoa asiakkailleen ensisijaisesti indeksirahastoja. Kuisma perusteli tätä artikkelin mukaan sillä, että indeksirahastot on tarkoitettu aktiivisille ja osaaville sijoittajille.
Väite näyttäisi olevan OP:n vakiintunut viesti. Pankki otsikoi mm. omilla verkkosivuillaan: ”Kustannustehokkaat indeksirahastot kokeneemmille sijoittajille.”
OP:n väite ei kuitenkaan kestä päivänvaloa.
Indeksirahaston pyrkimyksenä on seurata indeksiä eli markkinoiden keskimääräistä tuottoa. Jos kustannukset ovat maltilliset, asiakas saa likimain markkinatuoton eli pärjää suurin piirtein niin kuin keskimääräinen sijoittaja markkinoilla.
Indeksirahastojen valinnassa ei ole kovin montaa liikkuvaa osaa. Pitkälti riittää, kun varmistaa, että rahasto seuraa järkevää indeksiä ja katsoo, että kustannukset ovat maltilliset. Kilpailu indeksimarkkinoilla kun ei ole erityisen kovaa, ja osa indeksirahastoista on selkeästi turhan kalliita.
Jos sen sijaan ostaa aktiivista rahastoa – joita OP:kin ensisijaisesti asiakkailleen myy – on mietittävä huomattavasti useampaa asiaa. Hyvä aktiivinen rahasto voi olla omistajalleen erittäin kannattava omistus indeksirahastoon verrattuna. Mutta aktiivisen rahaston valinta edellyttää enemmän ymmärrystä ja vaivannäköä kuin indeksirahaston.
Miten sitten indeksirahasto voi olla ”kokeneempien” sijoittajien työkalu? Olisi kiinnostavaa kuulla OP:lta asiaperusteita tälle väitteelle.
[OP:n Jarmo Kuisma tarkentaa Morningstarille viitanneensa lausunnollaan sijoittajien omiin toiveisiin. Hänen mukaansa monet kokemattomat sijoittaja-asiakkaat haluavat ennemmin aloittaa yhdistelmärahastoista kuin osakerahastoista, joihin myös OP:n indeksirahastot kuuluvat.]
Aktiivisten rahastojen olemassaolon ja ensisijaisuuden tulisi lähteä salkunhoidon laadusta. Näyttöä tuloksista tulisi myös olla.
Vaikka aktiiviset rahastot ovat saaneet pääosan viime aikojen julkisuudessa esitetystä kritiikistä, kannattaa muistaa, että indeksirahastoissa on omat pulmansa - sen lisäksi, että kustannukset eivät aina olekaan alhaiset.
Indeksirahasto menee mukaan "kupliin" koska sen salkku noudattelee markkinapainoja. Laskuissa se taas menettää arvoaan markkinoiden tahtiin lisättynä kuluillaan.
Indeksirahastoja ei myöskään Suomessa ole kuin rajallinen määrä. Pörssinoteerattuja etf-indeksirahastoja on saatavilla satoja. Niiden kaupankäyntiin liittyy hieman enemmän osattavaa, mutta kovin vaativaa sekään ei ole.
Aktiivinen rahasto voi hyvillä painotuksilla ja valinnoilla nousta markkinoita nopeammin, mutta ennen kaikkea se voi onnistua jarruttamaan laskukauden tappioita. Kuitenkin vain osa rahastoista ylittää markkinoiden tuoton enemmän kuin kulujensa verran pitkässä juoksussa. Siksi aktiivisen rahaston valintaan täytyy nähdä vaivaa.
Suosittelen lukemaan yksityistalouden asiantuntijamme Christine Benzin artikkelin "Sopiiko minulle aktiivinen vai indeksirahasto?"
Lisätty Jarmo Kuisman tarkennus 19.8 klo 16.00.
