Melkein kaikissa maailman kulttuureissa on oma ilmaisunsa samalle asialle.
Italiassa sanotaan, että ”tallista tähtiin ja takaisin”, Japanissa ”kolmas sukupolvi talon hävittää” ja Kiinassa ”varallisuus ei säily kolmea sukupolvea.” Sama kaava omaisuuden luomisesta ja hävittämisestä kolmen sukupolven kuluessa on toistunut kaikissa kulttuureissa satoja vuosia. Miten tämän kohtalon voi välttää?
Kirjassaan Strangers in Paradise: How Families Adapt to Wealth Across Generations tohtori James Grubman opettaa kulttuurien välisen psykologisen tutkimuksen pohjalta tervettä suhtautumista rikastumiseen.
Moni vaurastuva työväen- tai keskiluokan perhe muistuttaa uuteen maahan saapuvaa maahanmuuttajaa. Kulttuuripsykologian tutkijat ovat havainneet maahanmuuttajien soveltavan kolmea selviytymisstrategiaa: välttelyä, sulautumista ja sopeutumista. Grubmanin mukaan ”vaurauden maahan” muuttavat ihmiset jakautuvat samalla tavalla.
Välttely
Monet pelkäävät rikastuessaan menettävänsä jotakin olennaista itsestään tai taustastaan, jos omaksuu vauraan elämäntavan. "Välttelijät" takertuvat lujasti keskiluokkaiseen identiteettiinsä samalla tavalla kuin kielipuoliksi jäävät maahanmuuttajat tarrautuvat vanhoihin tapoihinsa ja välttävät yhteydenpitoa kantaväestöön.
Vaikka uusrikkaiden kokema tietty huoli omien arvojen ja ihmissuhteiden säilymisestä onkin varmasti perusteltua, siitä voi tulla ongelma, jos ihmiset peloissaan kätkevät varallisuutensa muilta, jopa omilta lapsiltaan.
"Välttely on yleisesti ottaen ahdistuksen tyyppinen reaktio", Grubman sanoo. "Eristäytyjät miettivät koko ajan 'Mitä jos?'. Mitä jos muut näkevät minun käyttävän rahaa: johtaako se huijausyrityksiin, alkavatko ihmiset kinuta lainaa tai lahjoituksia? Mitä jos minua pidetään ahneena? Mitä jos menetän sieluni, kun hyväksyn hyväosaisuuteni?"
Välttely voi myös johtaa ristiriitoihin perhepiirissä. Välttelijöiden lapset saavat ehkä tietää vanhempiensa varallisuudesta vasta aikuisina. He voivat loukkaantua tai tuntea itsensä petetyiksi, varsinkin jos ovat joutuneet tinkimään tärkeiksi kokemistaan asioista varojen puutteessa. Toinen sukupolvi voi myös joutua hallinnoimaan suurta omaisuusmassaa ilman, että se olisi koskaan oppineet positiivista varallisuuden hallintaa tai saanut siihen käytännön tuntumaa. Aivan turhan usein välttelijän kuollessa ”pelko ja raha siirtyvät perintönä jälkipolville tiiviinä pakettina”, Grubman muotoilee. Seuraava sukupolvi onkin vaarassa menettää varallisuuttaan.
Mistä tietää olevansa välttelijä?
1) Pidätkö rikkaita koskevia kielteisiä stereotyyppisiä käsityksiä tosina?
2) Pelkäätkö, että vaurauden hyväksyminen voisi tehdä sinusta samanlaisen?
3) Pelkäätkö, että varallisuus voi johtaa huijausyrityksiin tai herättää muissa myrkyllistä kateutta?
Jos vastasit johonkin edellisistä kysymyksistä myöntävästi, saatat olla välttelijä.
Sulautuminen
Osa maahanmuuttajista yrittää sulautua valtaväestöön mahdollisimman pitkälle ja nopeasti. He opettelevat kielen, syövät paikallista ruokaa, kuuntelevat samaa musiikkia kuin muutkin ja pyrkivät yleensäkin katkaisemaan siteensä siihen maailmaan, jonka ovat jättäneet taakseen. Monet vaurastuvat ihmiset tekevät samoin.
He saattavat tehdä selvän pesäeron työväen- ja keskiluokkaan ja pyrkivät nauttimaan rikastumisen hedelmistä. Monet uuteen vaurauteensa samaistuvat ihmiset haluavat piilottaa vaatimattoman menneisyytensä.
Siinä missä välttelijät pyrkivät tarrautumaan rahoihinsa ja elävät jatkuvassa epävarmuudessa, sulautujat nauttivat päihdyttävästä turvallisuuden ja vapauden tunteesta – ja saattavat samalla tuhlata koko omaisuutensa.
Aivan kuten välttelijöidenkin tapauksessa sulautujien lapset tuskin koskaan saavat järkevän varallisuuden hallinnan mallia. Taidot, jotka ovat välttämättömiä suvun omaisuuden säilyttämiseksi sukupolvien saatossa (kuten hankintojen suhteuttaminen käytettävissä oleviin varoihin), jäävät sulautujille vieraiksi. Sulautuja voi ihmetellä, miten kukaan miljonääri viitsii miettiä, mihin on varaa ja mihin ei.
Mistä tietää olevansa sulautuja?
1) Pidätkö rahaa menestyksen, vallan ja arvostuksen merkkinä?
2) Synnyttääkö ajatus rikkaudesta voimakkaita tunteita?
3) Yritätkö peittää vaatimattomat lähtökohtasi muilta ihmisiltä?
Jos vastasit johonkin edellisistä kysymyksistä myöntävästi, saatat olla sulautuja.
Sopeutuminen
Sopeutuminen on paras – ja vaikein – varallisuuden haltuunoton strategia. Sopeutuminen tarkoittaa, että ihminen vaalii säilyttämisen arvoisia keskiluokkaisia arvoja ja asenteita samalla, kun hän on valmis oppimaan niitä uusia elämäntaitoja, joita vaurauteen liittyy.
Sopeutujat puhuvat lapsilleen avoimesti omaisuudestaan ja antavat heille mahdollisuuden osallistua taloudellisista asioista päättämiseen. Sopeutujat haluavat opetella varallisuuden hallinnan edellyttämiä tarpeellisia taitoja ja opettavat niitä myös lapsilleen osana arkea. Yleensä sopeutujat kokevat elävänsä sovussa sekä entisen että uuden ympäristönsä kanssa. He opettavat lapsiaan nauttimaan vauraudesta ja pitävät samalla kotioloissa yllä tärkeitä keskiluokkaisia arvoja.
Mistä tietää olevansa sopeutuja?
1) Pidätkö rikkaita koskevia stereotyyppisiä käsityksiä kuluneina kliseinä?
2) Aiheuttaako ajatus rikkaudesta vain lieviä tunnereaktioita?
3) Tunnetko tiettyä jatkuvuutta menneisyyden ja nykyhetken välillä niin, että voit epäröimättä hyväksyä uuden tilanteesi samalla, kun pidät kiinni arvoista ja ihmisistä, joita olet aiemmin elämässäsi oppinut arvostamaan?
Jos vastasit johonkin edellisistä kysymyksistä myöntävästi, olet sopeutumassa tilanteessa hyvin.
Miten päästä irti välttelystä ja yli-innokkaasta sulautumisesta
Mainitut kolme strategiaa eivät sulje toisiaan pois. Strategia voi vaihdella ajankohdan mukaan. Ideaalitilanteessa ihminen kotiutuu elämänmuotoon, jossa menneisyyden arvokkaimmat elementit elävät rinta rinnan uusien iloa ja turvallisuutta tuovien tekijöiden kanssa. Tähän päästäkseen on aika ajoin syytä poiketa välttelyn ja kritiikittömään omaksumisen käyttäytymismalleista.
Grubmanin mukaan välttelijä voi hyötyä samoista asioista kuin ahdistuksesta kärsivät ihmiset. Vaikka välttelijän taloudellisen turvallisuus kohenisi kuinka paljon tahansa, se ei auta häntä, koska ”ongelma ei ole raha vaan ’mitä jos’-asenne, Grubman sanoo. "Välttelijän konsti on lakata ajattelemasta ’Mitä jos’ ja alkaa ajatella ’Mitä väliä?’ Tohtorin mielestä välttelijöiden pitäisi haastaa itsensä kuluttamalla vähän enemmän, jolloin he näkevät, että vaurauden maa on turvallisempi paikka kuin he uskoivatkaan.
Yli-innokkaiden sulautujien on opittava nauttimaan varallisuudesta kohtuutta noudattaen. Aivan aluksi voisi olla hyvä tunnistaa mielihyvää tuovia asioita ja harrastuksia, jotka eivät liity millään tavoin rahaan. Rahankäytön oppiminen ja kohtuuden opettaminen lapsille auttaa omaisuuden säilyttämisessä.
Vaurastuville ihmisille on tarjolla erilaisia apuneuvoja. Hyviä paikkoja aloittaa ovat tri Grubmanin kirja Strangers in Paradise ja Sudden Money Institute.
Lopuksi on syytä muistuttaa, että kannattaa antaa itselleen aikaa. Onnistunut siirtyminen vauraaseen elämäntapaan voi viedä vuosia. Etene hitaasti ja harkiten. Hyvää sopeutumista!
.jpg)
