Kehittyvät maat olivat pitkään suomalaisten sijoittajien lempikohteita. Säästöjä syydettiin niin yksittäisiin maihin sijoittaviin rahastoihin kuin laajasti hajauttaviin kehittyvien maiden salkkuihin. Eikä syyttä: Kun kehittyvien maiden talousbuumi oli kovimmillaan vuosina 2005–2007, näytti siltä kuin kasvumaihin sijoittamalla ei voisi kuin voittaa.
Morningstarin indeksi (Morningstar EM GR) tuotti
2005 55 %
2006 21 %
2007 26 % euroissa laskettuna.
Kiina imi raaka-aineita ja investointitarvikkeita. Intia aloitti uutta nousukautta. Venäjä porskutti öljyn hinnannousun vanavedessä.
Niin kuin kaikki riskipitoisemmat osakkeet, kehittyvien maiden kurssit niiasivat rajusti finanssikriisissä 2008. Mutta pian kurssit sinkoutuivat takaisin maata kiertävälle radalle. Kehittyvät maat tuottivat
2009 78 %
2010 47 % euroissa.
Sen jälkeen sijoittajilla on ollut kuitenkin kasvumaissa vaikeampaa. Kehittyneiden maiden indeksi (Morningstar DM GR) on noussut viiden viime vuoden aikana 12,1 % vuodessa, kun kehittyvistä maista on saanut vaivaisen 1,2 prosentin vuosituoton. Ero on masentavan suuri.
Mitä on tapahtunut? Vuonna 2011 kasvumaiden pörssit niiasivat selvästi muuta maailmaa enemmän eurokriisin vispatessa finanssimarkkinoita. Se tyrehdytti pääomavirran: nettomerkinnät eurooppalaisiin kehittyvien maiden rahastoihin olivat hädin tuskin nollan päällä, kun ennätysvuonna 2009 niihin tuli yli 40 miljardia euroa.
Vaikka kurssit korjautuivatkin kasvumaissa vuonna 2012 hieman rikkaita maita nopeammin, lohtu oli laiha. 2013 kehittyvät maat jäivät teollisuusmaista peräti 29 prosenttiyksikköä, kun kurssit laskivat pahasti mm. Turkissa, Indonesiassa ja Brasiliassa. Myös 2014 ja 2015 kehittyvistä maista on tullut huonompaa tuottoa kuin kehittyneistä maista. 2014 oli erityisesti Venäjälle katastrofi, 2015 synkkä Brasilialle.
Uusi nousu?
Vuoden 2016 alussa näyttää heränneen uusi, tosin heiveröinen toivo. Kehittyvien maiden indeksi oli maaliskuun lopulla 0,23 prosenttia plussalla euroissa, kun kehittyneiden maiden indeksi laahasi 4,7 prosenttia miinuksella. Apuna on ollut Yhdysvaltain keskuspankki, joka on venyttämässä koronnostojaan. Se mahdollistaa halvan pääoman virran kehittyville maille. Samoin öljyn ja muiden raaka-aineiden hintojen nousu on auttanut. Vielä on kuitenkin aikaista julistaa kehittyvien maiden uusi nousu alkaneeksi. Se edellyttäisi talouskasvun vauhdittumista.
Mutta aina ei tarvita edes talouskasvua avuksi. Sijoituskohteiden hinnoilla on tapana palata kohti keskiarvoa (mean reversion). Olisiko siitä avuksi kehittyville maille?
Arvostustasoero kasvanut
Katsotaan ensin arvostustasoa. Kehittyvien maiden arvostustaso P/E-mittarilla on noin 12, kun kehittyneissä maissa se on noin 17. Vielä vuonna 2012 lukemat olivat 11,5 ja 13,5.
Onko nyt revennyt ero niin suuri, että se oikeuttaisi sijoittamaan kehittyviin maihin jo arvostustason vuoksi? Tätä argumenttia väläyttelevät monet arvosijoittajat.
Historiallisesti katsoen näyttää siltä, että kun hinnat ovat nousseet kehittyvissä maissa voimakkaasti, osakkeiden arvostustaso on kehittyneiden maiden tasolla. Sen sijaan normaali tai keskimääräinen tilanne on, että kehittyvissä maissa osakkeiden P/E on kehittynyttä maailmaa alempi. Kehittyvissä maissa riskit ovat suurempia, ja lisäksi suuret yhtiöt ovat usein pankkeja tai perusteollisuuden jättejä, joiden arvostustasot ovat luonnostaan alemmat kuin nopeasti kasvavilla teknologia- tai teollisuusyhtiöillä.
Vuosien 2007 sekä 2009 ja 2010 rajujen kurssinousujen jälkeen kehittyvien (EM) ja kehittyneiden maiden (DM) P/E-luvut olivat suurin piirtein samalla tasolla, mutta sen jälkeen ne ovat erkaantuneet.
On haastavaa sanoa, mikä ero on riittävä, jotta sijoitus kannattaa pelkästään arvostustasojen luonnollisen tasoittumisen vuoksi.
Jonkinmoista suojaa arvostustasojen suuri ero kenties antaa. Lisäksi Morningstarin kvantitatiiviset osakemittarit kertovat, että helmikuun lopussa mm. Etelä-Afrikka oli 6 prosenttia aliarvostettu, Kiina 11 prosenttia. Etelä-Koreassakin löytyi 7 prosentin marginaali. Venäjä taas näytti 7 prosenttia liian kalliilta osakemarkkinalta.
Valuutta olennainen
Arvostustaso ei kuitenkaan ole lainkaan ainoa tekijä, joka näkyy kehittyvien maiden kurssikehityksessä. Vähintään yhtä olennaista on huomioida valuuttakurssien muutos. Ja sekin tapaa heilua laitojen välillä.
Kehittyvien maiden osaketuottoja meille eurosijoittajille on heikentynyt tuntuvasti kehittyvien valuuttojen heikkeneminen. Niissä toimivien yhtiöiden kassavirtojen arvo on laskenut eurosijoittajan näkökulmasta.
Pahiten valuutan putoaminen on haitannut eurosijoittajaa, jolla on ollut panoksia Brasiliassa, Etelä-Afrikassa ja Venäjällä. Näistä maista saadun euromääräisen tuoton ja paikallisen valuutan määräisen tuoton ero on ollut toistakymmentä prosenttiyksikköä per vuosi viimeisen viiden vuoden ajalla. Kaikki kolme maata ovat vahvasti raaka-aineiden viennin varassa, ja raaka-aineiden sekä öljyn hinnat ovat pudonneet. Muita valuutan heikentymisestä kärsineitä kehittyviä maita ovat olleet mm. Egypti, Indonesia, Intia, Kolumbia, Meksiko, Turkki ja Unkari.
Viimeisen vuoden aikana valuutta on ollut euroon nähden rajussa laskussa erityisesti Brasiliassa, Chilessä, Egyptissä, Etelä-Afrikassa, Kolumbiassa, Malesiassa, Marokossa, Perussa, Thaimaassa, Turkissa ja Venäjällä.
Osaa yhtiöistä valuutan heikkeneminen voi hyödyttää. Esimerkiksi Venäjän metalliyhtiöt maksavat kulunsa ruplissa mutta kerryttävät vientituloja dollareissa. Mutta viennin vedon varaan ei voi koko pörssin nousua laskea.
Vuoden 2016 alku antaa olettaa, että valuutoissa voi olla tapahtumassa pienoinen heiluriliike. Esimerkiksi Brasilian kovia kokenut real vahvistui pelkästään maaliskuun puolivälistä huhtikuun puoliväliin (15.4) seitsemän prosenttia, kuten Venäjän ruplakin.
Kiina on eri maata
Kehittyvien valuuttojen paluu alamaista voisi siis tuoda lisätuottoa eurosijoittajille. Se kuitenkin pätee vain osaan kehittyvistä maista. Yllä olevassa kuvassa on useita pylväspareja, joissa punainen pylväs eli euroissa saatu tuotto on korkeampi kuin sininen pylväs eli paikallisen valuutan tuotto.
Olennainen poikkeus on Kiina, jonka valuuttakurssia on pitkään ohjailtu Yhdysvaltain dollarin vanavedessä. Kiina-osakkeissa tuotot ovatkin olleet parempia euroissa kuin juaneissa.
Sijoittajan on mahdollista valita niin valuutan suojaava kuin suojaamaton kehittyvien maiden rahasto. Tyypillisesti osakesijoituksiin suositellaan suojaamatonta rahastoa, koska silloin pääsee hyöytymään myös valuutan arvon kohoamisesta. Viime vuosien kehityksen valossa se näyttääkin mielekkäämmältä vaihtoehdolta.
Yhteenveto
Kehittyvien maiden osakekurssien pitkä heikkous on kääntynyt tämän vuoden alussa hieman, kun kurssit ovat nousseet rikkaiden länsimaiden pörssejä nopeammin. Arvostustason ero sekä heikentyneet valuutat antavat tukea sijoitukselle kehittyviin maihin. Mitenkään ilmiselvän halvoilta kehittyvät maat eivät kuitenkaan näytä, niin paljon epävarmuutta sisältyy mm. öljyn ja raaka-aineiden hintoihin ja kysyntään.
