Italialaisiin osakkeisiin sijoittaminen vaatii viileää harkintaa ja hyviä hermoja: ne ovat yhtä volatiileja kuin Euroopan kehittyvät indeksit. Morningstarin Italia-indeksin viiden edellisvuoden keskihajonta on ollut lähes 20 %. Vain Kreikka, Turkki, Venäjä, Unkari ja Puola ovat olleet riskipitoisempia osakkeiden hintaheilunnalla mitattuna.
Euroalueen indeksin volatiliteetti vastaavalla ajanjaksolla oli 14,3 %, ja lähimpänä keskiarvoa ovat olleet Ranska ja Pohjoismaat. Vähemmän volatiileja markkinoita on haettava euroalueen ulkopuolelta Sveitsistä ja Isosta-Britanniasta.
Globaalisti tarkastellen Italian vertailuindeksin viiden vuoden keskihajonta on samaa tasoa kuin Kiinan ja Perun ja vähän alhaisempi kuin Etelä-Afrikan ja Thaimaan.
Heikkoa tuottoa
Korkeasta volatiliteetistaan huolimatta Morningstarin Italia-indeksi ei ole tuottanut sen paremmin kuin vähemmän volatiilit markkinat. Indeksin vuosituotto vuodesta 2011 vuoden 2016 lokakuuhun oli 5,1 %, kun Morningistarin euroalueen indeksin vastaava kokonaistuotto oli 10,5 %. Tästä huolimatta Italian vertailuindeksi pärjäsi paremmin kuin muut Etelä-Euroopan maat Portugali, Kreikka ja Espanja.
Miksi Italian markkinat ovat tuottaneet niin heikosti? Syyt löytyvät indeksin rakenteesta. Italia-indeksiä ovat painaneet finanssilaitosten ja energiayhtiöiden suuret painot. Makrotalouden heikkous, hoitamattomien lainojen suuri määrä, Italian valtion kasvanut velka sekä tehokkuus- ja kannattavuusongelmat ovat rasittaneet maan pankkisektoria samalla, kun energia-ala on kärsinyt öljyn hinnan romahduksesta ja geopoliittisen riskien uudesta kärjistymisestä.
Vuoden 2011 toukokuun nousupiikin jälkeen Italian indeksi laski seuraavina kuukausina 36,5 % ja saavutti aallonpohjansa vuotta myöhemmin toukokuun 2012 lopussa. Vuosina 2011 ja 2012 sijoittajat hankkiutuvat eroon riskiomistuksistaan Kreikan velkakriisin tartunnan, poliittisen epävakauden ja talouskasvun hiipumisen pelossa. Eurooppalaisiin vastineisiinsa verrattuna Italian indeksi sisältää runsaasti suhdanneherkkiä osakkeita.
Koska makrosyklistä riippumattomia yhtiöitä on vähän, Italia on haavoittavaisempi kurssien laskiessa. Lääketeollisuuden ja muiden suhdanteista riippumattomia kulutushyödykkeitä valmistavien alojen osuus indeksissä on vain 3 %.
Vuosi 2008: käännekohta
Italian indeksin volatiliteettitasojen tarkastelu paljastaa käännekohdaksi vuoden 2008. Lehman Brothersin konkurssin jälkeen volatiliteetti kasvoi globaalisti eikä Italian osalta koskaan palannut edellisvuosien tasolle. Euroalueen maihin, kuten Ranskaan ja Saksaan verrattuna, volatiliteetti pysyi korkeana vielä 2014–2014, koska Euroopan keskuspankin toimet olivat myöhässä eikä niiden vaikutus ulottunut heti täysimääräisesti alueen reunavaltioihin.
Lisäksi finanssikriisi vahvisti osakkeiden korrelaatiota: niitä myytiin alasta ja fundamenteista riippumatta.
Volatiliteetti ja riski
Sijoittajien on syytä muistaa, että volatiliteetti ja riski ovat eri asioita. Toisin kuin volatiliteetti, riski tarkoittaa viime kädessä pääoman lopullista menettämistä. "Volatiliteetti voidaan nähdä mahdollisuutena, joka tarjoutuu varsinkin pitkää sijoitushorisonttia soveltaville sijoittajille", sanoo Morningstarin rahastoanalyytikko Francesco Paganelli.
"Se yleensä kasvaa, kun markkinat sukeltavat ja arvostukset muuttuvat entistä houkuttelevammiksi. Vaikka korkea volatiliteetti vaatii kylmäpäisyyttä ja hyviä hermoja, se on myös yleensä paras hetki pitkän aikavälin sijoittajalle löytää hyviä sijoituskohteita."
Morningstar Italia -indeksi viisi suurinta yhtiötä:
Eni, energia, 13,3 % paino
Intesa Sanpaolo, pankki, 11,1 %
Enel, julkishyödykkeet, 11,0 %
Assicurazioni General, vakuutus, 5,7 %
UniCredit, pankki, 4,9 %
.jpg)
