Dollarin ja toisaalta kehittyvien maiden valuuttojen voimakkaat liikkeet ovat nostaneet jälleen valuutan merkityksen pintaan. Ja hyvä niin. Valuutan vaikutusta sijoitusten tuottoon ei kannata aliarvioida.
Otetaan esimerkiksi suomalaisille kaikkein olennaisin valuuttasuhde eli euro-dollari ja yksi ison liikkeen kuukausi. Vuoden 2015 tammikuussa dollari vahvistui peräti 7,2 prosenttia (eli euro heikkeni 6,7 prosenttia) - vain yhden kuukauden aikana. Merkittävä syy oli Sveitsin keskuspankin päätös poistaa valuuttansa liikkumaraja euroon nähden, mikä vahvisti Sveitsin frangia ja paljasti euron heikkouden. Kreikassa vaalit toivat valtaan reformeja kritisoineen Syriza-puolueen, mikä sekin heikensi euroa.
Valuuttakurssilukema esitetään yleensä EUR/USD, joka luetaan "montako dollaria saa yhdellä eurolla". Se putosi vuoden 2014 lopun 1,21 lukemasta 1,13 tasolle tammikuun päättyessä.
Mikään ennätys tälläinen liike ei ollut, vaikkakin yksi suurimmista viime vuosina. Vuoden 2008 lokakuussa euro halpeni 9,7 prosenttia. Vuoden 1998 alusta lähtien kuukausimuutosten keskihajonta on ollut 2,8 prosenttia eli joka kolmas kuukausi voi odottaa EUR/USD-kurssin liikkuvat tätä enemmän (ylös tai alas).
Miten kävi sijoittajille tammikuussa 2015? Yhdysvalloissa S&P 500 -pörssi-indeksi putosi kolme prosenttia kuukauden aikana. Mutta eurosijoittajalle se ei näkynyt. Koska dollari vahvistui merkittävästi, eurosijoittaja sai peräti neljän prosentin tuoton.
Sen sijaan amerikkalaisen Eurooppaan sijoittaneen tuotto koki aivan toisenlaisen muutoksen: Vaikka Vanguardin Eurozone-indeksirahasto toi euroissa 7,4 prosentin kuukausituoton, dollareissa tuotto jäi 0,13 prosenttiin.
Laskukaavat
Vieraassa valuutassa tehdyn sijoituksen valuutan vaikutus löytyy seuraavasta kaavasta:
EUR-tuotto = (1 + tuotto paikallisessa valuutassa %) * (1 + valuutan tuotto %) -1
eli esim. yllä kuvattu S&P 500 esimerkki :
Tuotto euroissa = (1-0,0300))*(1+0,07231))-1 = 0,04 eli 4%
Tuotto lasketaan siis tulona, ei yhteenlaskuna. Näin saadaan selville valuuttamuutoksen vaikutus sekä pääomaan että kuukauden aikana syntyneeseen sijoitustuottoon.
Suojata vai ei?
Miten sijoittajan sitten tulisi huolehtia valuutoista? Kuten tässä artikkelissa kerromme, osaksijoituksissa valuutan suojaaminen ei yleensä kannata. Syitä on ainakin kolme:
1. Valuuttaliikkeet voivat tuoda tai viedä tuottoa. Suojaamalla sijoitukset valuuttamuutoksilta jää paitsi mahdollisesta vieraan valuutan vahvistumisesta.
2. Valuutta ja sijoituksen arvo ovat yhteydessä toisiinsa. Esimerkiksi Euroopan pörsseissä kurssit saattavat nousta euron heikentyessä, koska ulkoinen kilpailukyky paranee.
3. Suojaamisesta syntyy mahdollisesti kustannuksia.
Sen sijaan korkosijoittajan kannattaa miettiä hieman tarkemmin, olisiko suojaamisessa järkeä. Erona osakesijoituksiin on jo mittakaava: korkosijoittajan kuukausituotto on tyypillisesti korkeintaan pari prosenttia. Valuutta sen sijaan voi heilua paljon enemmän, kuten yllä kävi ilmi. Ostamalla valuuttasuojattuja korkorahastoja välttää valuutasta syntyvää volatiliteettia eli rahaston arvon heiluntaa.
Esimerkiksi yhdistelmärahastoissa on tyypillistä että osakepuoli on suojaamaton mutta korkosijoitukset tehdään joko täysin kotivaluutassa tai suojataan (rahastot käyttävät johdannaisia suojaamiseen).
Lisää kehittyvien maiden rajuista valuuttaliikkeistä ja niiden vaikutuksesta tuottoihin tässä artikkelissa.
Vaihtoehtoiset rahastot
Euroopassa suosiotaan kovasti lisänneet vaihtoehtoiset rahastot ovat tyypillisesti suojattuja, usein jopa kahdella tasolla.
Rahasto saattaa tehdä valuuttasuojauksia salkkuvaluutassaan eli siinä valuutassa jossa salkunhoitaja pyrkii synnyttämään tuottoa ja arvonkehitys pääasiassa ilmoitetaan.
Tämän lisäksi muissa valuutoissa noteeratut osuussarjat on usein kokonaisuudessaan suojattu. Tämä tarkoittaa, että tuotto esimerkiksi USD-pääosuussarjasta "käännetään" johdannaisten avulla vaikkapa euroiksi EUR-osuussarjaan. Tarkoitus on tarjota eri valuutoissa sijoittaville asiakkaille sama riskiprofiili ja mahdollisimman sama arvonkehitys.
Eroa syntyy kuitenkin sekä palkkioista että suojaamisen kustannuksista. "Hedgaamisen" hinta määrittyy lyhyiden korkojen erosta. Niinpä kun viime vuosina Yhdysvaltain lyhyet korot ovat olleet selvästi euroaluetta korkeammat, on suojaus maksanut eurosijoittajille jopa kolmen prosenttia vuositasolla.
