Kun markkinoita tarkastelee tänään, voi olla helppoa unohtaa millaisessa tilanteessa olimme 15 kuukautta sitten. Morningstar on arvioinut eurooppalaisten pitkäaikaisten rahastojen kärsineen ennätyksellisistä 246 miljardin euron ulosvirtauksista maaliskuussa 2020. Huikea luku jättää varjoonsa jopa vuosien 2007-2009 finanssikriisin synkimmän kuukauden, lokakuun 2008, jolloin pitkäaikaisista rahastoista katosi 108 miljardia euroa. (Pitkäaikaisilla rahastoilla tarkoitetaan muita kuin rahamarkkinarahastoja.)
Niin kuin usein käy, sijoituksistaan kiinni pitäneet palkittiin jälleen runsaskätisesti. Monet viime vuosikymmenen markkinalaskut, mukaan lukien vuoden 2008 markkinaromahdus, alkavat olla meistä useimmille jo haalistuneita muistoja. Sijoittajat, jotka kestivät nuo vaikeat ajat, selvisivät niistä ehkä parhaimmassa kunnossa.
Siitä huolimatta päätös myydäkö vai säilyttääkö rahasto ei ole yleensä selkeä, edes jälkikäteen katsottuna. Kun päätös on selkiytynyt ja sijoitus on tuottanut hyvin tai huonosti, ”oikea” vastaus riippuu täysin yksilöstä. On vaikeaa löytää myyntikriteerejä, jotka sopisivat kaikille sijoittajille. On kuitenkin olemassa joitakin tilanteita, jolloin rahaston myyminen on erityisen epäsuositeltavaa. Christine Benz, Morningstarin henkilökohtaisen rahoituksen johtaja, mainitsee kolme keskeistä esimerkkiä.
Heikko lyhyen aikavälin tuotto
Rahaston myyminen vain heikon tuoton vuoksi ei kannata juuri koskaan, etenkään lyhyellä aikavälillä. Jos rahaston tuotto jää jälkeen vertailuryhmästään tai -indeksistään, tulisi ensin tutkia mistä tämä johtuu. Voi olla, että rahastonhoitaja pitää kiinni huonosti menestyneessä sijoitusstrategiassa, kuten on käynyt useiden arvo-osakkeisiin sijoittavien rahastojen kohdalla. Mutta heikko tuotto voi olla myös merkki siitä, että taustalla on jotakin paljon vakavampaa.
Sijoituskohteen fundamenttien tutkiminen voi viedä paljon aikaa. Siksi energiaa ei kannata käyttää turhaan lyhyen aikavälin alituoton puimiseen. Varsinkin todella aktiivisia strategioita käyttävät rahastot saattavat jäävät ajoittain jälkeen useampana vuonna peräkkäin. Näin voi käydä esimerkiksi laatuosakkeisiiin sijoittaville ja defensiivisille rahastoille markkinanousun aikana. Sen sijaan, fundamenttien tutkiminen on järkevää, jos rahasto on alisuoriutunut jo pidemmän aikaa tai jos se on jäänyt jälkeen ajanjaksolla, jolla sen olisi voinut odottaa pärjäävän hyvin. Esimerkiksi, jos alhaista riskiä tavoitteleva rahasto hävisi luokalleen kriisivuonna 2008, olisi aiheellista selvittää, oliko rahaston strategiassa jokin muuttunut tai oliko riskinhallinnassa jotakin pielessä. Ja vaikka rahasto ei olisikaan huono, se ei vain välttämättä sovi osaksi salkkuasi.
Epäjohdonmukainen tuotto
Heikon lyhyen aikavälin tuoton tavoin sijoittaja saattaa hermostua, jos rahaston suhteellinen tuotto on epäjohdonmukainen. Voi olla toki miellyttävää nähdä rahaston sijoittuvan jatkuvasti oman rahastoluokkansa kärkeen, ja kourallinen rahastoja onkin onnistunut siinä.
Jos kuitenkin edellytät kaikilta rahastoiltasi jatkuvaa ylituottoa, jätät salkkusi ulkopuolille monia hyviä rahastoja, jotka seuraavat johdonmukaisesti strategiaansa – myös silloin kun markkinat eivät siitä palkitse. On myös tärkeää muistaa, että kalenterivuosi on suhteellisen lyhyt ja mielivaltainen ajanjakso. Rahaston tuotot saattavat näyttää huonoilta tammikuun ja joulukuun välillä, mutta jollakin toisella 12 kuukauden ajanjaksolla ne voivatkin näyttää johdonmukaisemmilta.
Makrotaloudelliset uutiset
Makrotaloudelliset uutiset, olipa kyse sitten Yhdysvaltojen keskuspankin ohjauskoroista tai Kiinan ja Intian bruttokansantuotteen kasvusta, ovat usein uutisotsikoissa. Makrouutiset saattavatkin liikuttaa markkinoita päivätasolla tai jopa pidemmillä aikaväleillä. Kannattaa kuitenkin muistaa, että siinä vaiheessa kun uutinen pääsee otsikoihin, markkinaosapuolet ovat jo sulattaneet uutisen sisältämän informaation ja hinnoitelleet sen markkinakursseihin. Siten, jos päätät myydä rahastosi jonkin uutisen perusteella, olet jo todennäköisesti auttamatta myöhässä. Sijoittajien olisi sen sijaan järkevää pitää päänsä matalana, ja keskittyä tekijöihin joita he voivat itse kontrolloida: säästö- ja kuluttamisastetta, omien sijoitusten laatua ja sijoituksiin liittyviä kustannuksia. Salkunhoidossa on mahdollista saavuttaa suurta hyötyä, jos jättää markkinamelun vähemmälle huomiolle.