Budjetin laatiminen on tärkeää kaikille, niin suuryrityksille kuin seuraavaan lomareissuun säästäville nuorille. Yksinkertaisesti määriteltynä budjetti tarkoittaa arviota tuloista ja menoista jonkin ennalta määritellyn ajanjakson aikana.
Vaikka budjetin tekeminen saattaakin alkuun kuulostaa helpolta, se on usein käytännössä paljon hankalampaa. Kulutuksen rajoittaminen tuntuu usein ikävältä, koska pitkän tähtäimen hyötyjä säästämisestä on vaikeampi nähdä kuin lyhyen aikavälin mielihyvää kuluttamisesta Budjetointi myös vaatii ajoittain kompromisseja. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi pienen asunnon ostamista omakotitalon sijasta, jotta autolainan saa maksetuksi nopeammin.
Morningstarin henkilökohtaisen rahoituksen johtaja Christine Benz kertoo, että jokainen iästä, elämänvaiheesta tai tuloista riippumatta tarvitsee budjetin. “Budjetin laatiminen on tärkeää, sillä se auttaa varmistamaan, että kulutus vastaa prioriteetteja.”
Mitä budjetti sisältää?
Luettele ensin nykyiset tulonlähteesi sekä kiinteät ja muuttuvat kulusi. Kiinteitä kuluja ovat esimerkiksi asuntolaina, vuokra, autolaina, verot, luottokorttimaksut, ruoka, hyödykkeet ja lastenhoito. Sen sijaan henkilökohtainen hoito (hiustenleikkaus, kuntosalijäsenyys, jne.), ulkona syöminen ja viihde ovat esimerkkejä harkinnanvaraisista kuluista. Ne eivät ole välttämättömiä, mutta tuovat lisäarvoa. Tulonlähteitä ovat ansiotulot, eläke, tulonsiirrot sekä korko- ja sijoitustulot.
Tarpeet vs. halut
Kuukausittaisten menojen ja tulojen kirjaaminen onnistuu helposti budjettitaulukon avulla. Budjettitaulukkoa laatiessa on tärkeää erottaa toisistaan ”tarve” ja ”halu”. Tarpeilla tarkoitetaan elinkustannuksia ja elämisen kannalta välttämättömiä asioita, kun taas haluilla tarkoitetaan lisäarvoa tuottavia ei-välttämättömiä asioita. Tarpeet ja halut voidaan ottaa budjetoinnissa huomioon allokoimalla verojen jälkeiset tulot kolmeen luokkaan:
- 50 % tarpeisiin
- 30 % haluihin
- 20 % säästöihin
Kyseinen 50/30/20-budjetti on laadittu Elizabeth Warrenin kirjassa “All Your Worth: The Ultimate Lifetime Money Plan”.
”Tarpeen” ja ”halun” erottelu toisistaan on täysin yksilökohtaista. Hyvä nyrkkisääntö on jakaa tarpeet asioiksi, jotka vievät eniten rahaa joka kuukausi (kiinteät kulut). Haluja ovat taas asiat, jotka parantavat elämänlaatua (muuttuvat kulut). Säästöihin kuuluvat sijoitukset rahastoihin, vakuutustuotteisiin, eläkerahastoihin, jne. joiden tarkoituksena on auttaa taloudellisten tavoitteiden saavuttamisessa.
Eteenpäin katsova ja realistinen prosessi
Budjetointiprosessi tulisi aloittaa tarkastelemalla viime kuukausien harkinnanvaraisia kuluja. Benz kehottaa arvioimaan muuttuvia kuluja ”eteenpäin katsovasti” ja “realistisesti”. Tarkastellaan esimerkiksi tilannetta, jossa olet viimeisen kuukauden aikana kuluttanut paljon rahaa ravintola-aterioihin. Jos olet kuitenkin asettanut yhdeksi tavoitteeksesi päästä hyvään kuntoon, voit muokata budjettiasi vähentämällä ravintola-aterioiden osuutta ja allokoimalla entistä suuremman määrän tuloistasi terveellisiin kotona valmistettaviin aterioihin. On kuitenkin epärealistista laatia budjetti, jossa ei ole tilaa illallisille ystävien kanssa.
Seuraava askel on kääntää huomio kiinteisiin kuluihin. Benz sanoo: ”Nämä ovat välttämättömyyshyödykkeitä, mutta niitäkin voi olla mahdollista muokata.” Kiinteitä kuluja on mahdollista pienentää muun muassa ruoan, vaatteiden, asuntolainan (jos jälleenrahoitus on mahdollista), televiestintä- ja yleishyödyllisten palveluiden osalta. Muista, että tavoitteesi tulisi olla paitsi tasapainottaa kotitaloutesi budjettia, myös kasvattaa kuukausittain säästämiseen ja sijoittamiseen varattua summaa.
Älä unohda budjettia
Muista jatkuvasti tarkistaa miten todelliset menosi vastaavat budjettiasi. Benz toteaa: “Yksi suurimmista budjetointiin liittyvistä virheistä on, että laadittu budjetti unohtuu ylälaatikkoon.”
