Syyskuussa COP26-ilmastokokouksessa Ison-Britannian kuningatar Elisabetin kuultiin sanovan, että on ärsyttävää, kun ihmiset puhuvat, mutta eivät tee mitään. Vaikka kuningatar puhuikin brittipoliitikoista, hänen kommenttinsa pätee laajalti myös liike-elämään.
Eri puolilla maailmaa yritykset sitoutuvat nollapäästöihin ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Esimerkiksi kaksi maailman suurinta yritystä, Microsoft (MSFT) ja Apple (AAPL), pyrkivät molemmat hiilineutraaliuteen vuoteen 2030 mennessä.
Brittiläinen lääkejätti AstraZeneca (AZN) puolestaan sanoo varmistavansa, että sen koko arvoketju on hiilinegatiivinen samaan vuoteen mennessä. Japan Airlines (9201) sekä monet muut ilmailualan yritykset tavoittelevat nollapäästöjä vuoteen 2050 mennessä. Samoin energia-alan suuryritykset, kuten Total (TTE), BP (BP) ja Shell (RDSB).
Epämukava totuus
Ilmastoon keskittyvien sijoittajien ei kuitenkaan tulisi automaattisesti luottaa näihin lupauksiin. Pitkän aikavälin tavoitteiden asettaminen ja yhtälön "nettopuolen" korostaminen voi antaa yritykselle PR-näkyvyyttä ja mahdollisuuden välttää vakavasti otettavaa päästöjen vähentämistä.
Tarkastellaan esimerkiksi seuraavia tapauksia:
- Accenturen hiljattain tekemän tutkimuksen mukaan vain 9 prosenttia eurooppalaisista yrityksistä on saavuttamassa vuoden 2050 päästövähennystavoitteet.
- Toukokuussa 2021 alankomaalainen tuomioistuin ilmoitti Royal Dutch Shellille sen nollapäästösitoumuksen olevan riittämätön.
- Australialainen kaasuntoimittaja Santos joutuu oikeuteen siitä, ovatko sen nollapäästösuunnitelmat vuodelle 2040 "selkeitä ja uskottavia".
Morningstarin uudesta hiilineutraaliutta käsittelevästä raportista käy ilmi, että sijoittajilla on edessään vaikea tehtävä.
Sijoittajien on erotettava toisistaan tyhjät lupauksia antavat yritykset ja ne, jotka tekevät konkreettisia toimia päästöjen vähentämiseksi ja vähähiilisen talouden luomiseksi.
Ilmastoindeksit
Sijoittajien on mahdollista seuloa salkkuun yrityksiä, jotka tekevät tuntuvia toimia ilmastonmuutoksen hidastamiseksi. Esimerkiksi Morningstarin uusissa osakeindekseissä käytetään Sustainalyticsin ilmastotutkimusta, jotta sijoittajat voivat täyttää EU:n vaatimukset saaden samalla laajan markkinahajautuksen.
Indeksissä olevat yritykset toteuttavat 1,5 celsiusasteen lämpenemisskenaariota. Näin sijoittaja voi sivuuttaa tyhjät "nettonolla"-lupaukset.
On kuitenkin edelleen vaikea pysyä perässä kaikkien synkkien ilmastoraporttien kanssa. Tässä vain muutamia niistä:
- Elokuussa 2021 YK:n hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli varoitti, että maapallon lämpötilan nousun rajoittaminen 1,5–2 asteeseen on "saavuttamattomissa" ilman "voimakkaita ja kestäviä" päästövähennyksiä
- Maailman ilmatieteen järjestö arvioi, että tulviin, maastopaloihin ja helleaaltoihin liittyvistä sääkatastrofeista on tullut neljä-viisi kertaa yleisempiä ja ne ovat aiheuttaneet seitsemän kertaa enemmän vahinkoa viimeisten 50 vuoden aikana;
- Network for Greening the Financial System -verkosto (NGFS), johon kuuluu 90 keskuspankkia, on varoittanut maailmanlaajuinen bruttokansantuotteen voivan laskea viisi prosenttia alle vuoden 2050 odotetun tason, mikäli kasvihuonekaasupäästöjä ei onnistuta vähentämään.
Yksityiskohtainen etenemissuunnitelma
EU:n kestävän rahoituksen toimintasuunnitelmassa esitetään yksityiskohtainen etenemissuunnitelma sijoittajille. Monien yrityksiä ja sijoittajia koskevien mandaattien joukossa on indeksin tarjoajia koskevia määräyksiä. Hiilipäästöjen vähentämiseen tähtäävien sijoitusstrategioiden on viitattava ilmastovertailuindeksiin, jotka on merkitty kahdella tavalla:
- EU:n ilmastonmuutos-vertailuarvot (CTB)
- EU:n Pariisin ilmastosopimuksen mukaiset vertailuarvot (PAB)
Vaikka PAB on vaativampi kuin CTB, molemmat standardit edellyttävät, että salkun hiili-intensiteettiä vähennetään merkittävästi, paljon hiiltä aiheuttavia toimintoja vältetään ja päästöjä vähennetään ajan myötä.
Morningstarin EU ilmastoindeksit perustuvat Sustainalyticsin tietoihin:
- Scope 1, 2 ja 3-päästötietoihin, jotka raportoidaan, jos ne ovat saatavilla, tai arvioidaan mikäli niitä ei ole saatavilla (Huom: aloilla, joilla ilmastonmuutos on olennainen kysymys, yli kolmannes yrityksistä ei ilmoita päästöjä)
- Hiiliriskiluokituksiin: nämä ovat tulevaisuuteen suuntautuvia arvioita siitä, miten hyvin yritykset siirtyvät vähähiiliseen talouteen
- Tietoihin kiistanalaisista tuotteista sekä ympäristöön, yhteiskuntaan ja hallintotapaan liittyvistä kiistoista.
Morningstar viittaa myös "Science-Based Targets" -aloitteeseen, joka auttaa yrityksiä arvioimaan kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisohjelmien laajuutta ja ajoitusta.
Tarkastele mihin yritykset ovat sitoutuneet
Jos yritys tekee julkisia sitoumuksia, se myös todennäköisesti vähentää hiilidioksidipäästöjä toiminnassaan, toimitusketjuissaan sekä tuotteissaan ja palveluissaan. Sijoittajien olisi kuitenkin myös itse tutkittava yrityksen antamia sitoumuksia.
Jotkin nollapäästösitoumukset perustuvat esimerkiksi lupauksiin tulevaisuudessa kehitettäviin hiilidioksidin poistoteknologioihin, jotka näyttävät hyvin epävarmoilta. Hiilineutraaliuteen voi liittyä päästöjen siirtämistä disinvestointien (eli omistuksesta luopumisen) ja kompensaatioiden avulla, mikä saattaa pienentää yksittäisen yrityksen hiilijalanjälkeä, mutta ei auta ilmastonmuutoksen torjunnassa. "Nettonollapäästöillä" vältetään todellisten päästöjen vähentämiseen liittyvä vaikea työ, aivan kuten laihdutussuunnitelmassa, johon ei sisälly liikuntaa tai terveellistä ruokavaliota.
Morningstarin EU ilmastoindeksit perustuvat muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta menetelmään, jossa yrityksille annetaan markkinapainoa suurempi tai pienempi indeksipaino hiilidioksidipäästöjen intensiteetin, hiiliriskin ja sen perusteella, tarjoavatko ne ympäristöystävällisiä ratkaisuja.
Seuraavassa on muutamia indeksiin kuuluvia yrityksiä, jotka menestyvät erittäin hyvin / hyvin / huonosti tämän menetelmän perusteella.
Kone
Suomalaisen hissivalmistaja Koneen toimet tukevat 1,5 asteen lämpenemisskenaariota. Se saa maksimaalisen indeksipainon.:
- Koneen päästöintensiteetti vähenee tasaisesti vuositasolla ja on jo nyt paljon pienempi kuin alan mediaani.
- Sustainalyticsin hiiliriskiluokitus Koneelle on "alhainen".
- Kone käyttää uusiutuvaa energiaa osana toimintojaan hyvien käytäntöjen mukaisesti (5-10 %), raportoi Scope 3 -päästöistään sekä tarkastelee ympäristövaikutuksia jokaisessa kehitysvaiheessa.
- Kone on osoittanut sitoutuneisuutta "vihreän rakentamisen" agendaan pyrkiessään lisäämään energiatehokkuutta ja turvallisuutta.
- Se on myös asettanut tavoitteeksi vähentää toimintojensa päästöjä 50 prosentilla sekä saavuttaa hiilineutraalius vuoteen 2030 mennessä.
Whirlpool
Yhdysvaltalainen kodinkonevalmistaja Whirlpool saa markkinapainoaan suuremman indeksipainon.:
- Whirlpool osallistuu eri puolilla maailmaa yli 45 ohjelmaan, joiden tarkoituksena on kierrättää laitteita.
- Vaikka Whirlpoolin toiminnot ovat melko hiili-intensiivisiä, sen hallintastrategioiden ansiosta yrityksen hiiliriski on "olematon". Yritys on vähentänyt energiaintensiteettiä noin 12 prosenttia vuodesta 2015 ja saavuttanut 20 prosentin vähennyksen absoluuttisissa päästöissään.
- Whirlpool on sitoutunut Science Based Targets -aloitteeseen ja asettanut tavoitteeksi vähentää tuotantolaitostensa kasvihuonekaasupäästöjä 50 prosentilla vuoteen 2030 mennessä.
Volkswagen
Saksalainen autojätti Volkswagen saa alle markkinapainoaan alhaisemman indeksipainon, koska:
- Se on tullut sähköautomarkkinoille suhteellisen myöhään, mikä uhkaa sen kykyä saavuttaa EU:n päästötavoitteet.
- Sustainalyticsin hiiliriskiluokitus Volkswagenille on "korkea", koska sen sähköautoista saamat tulot ovat Teslan kaltaisia kilpailijoita pienemmät.
- Volkswagen on myös paljastanut, että sitä uhkaa vähintään 120 miljoonan dollarin sakko, sillä se ei ole saavuttanut EU:n vuoden 2020 päästövähennystavoitteita. Saksan viranomaiset ovat myös tutkineet sen Porsche-yksikköä polttoaineen kulutuslukujen väärentämisestä.
Shell
Royal Dutch Shell on yksi maailman suurimmista energiayhtiöistä, ja sen painoarvo indeksissä on selvästi sen markkinapainoa alhaisempi, koska:
- Volkswagenin tavoin sen hiiliriskiluokitus on "korkea". Vaikka se on alkanut monipuolistaa toimintaansa vetyenergian, energian varastoinnin ja uusiutuvien energialähteiden toimialoilla, niistä mikään ei tuota yhtiölle merkittävää tulovirtaa.
- Shellin liiketoimintastrategia keskittyy edelleen hiilivetyjen tuotantoon, ja se valmistautuu lähitulevaisuudessa tehtäviin yli 10 miljardin dollarin integroituihin kaasu- ja upstream-hankkeisiin, kun taas uusiutuviin energialähteisiin suunnitellaan vain 2-3 miljardin dollarin investointeja.
- Shell on sitoutunut vähentämään liiketoimintansa hiili-intensiteettiä (mukaan lukien sen tuotteiden käytöstä aiheutuvat päästöt) 100 prosentilla vuoteen 2050 mennessä, ja sillä on 45 prosentin väliaikainen tavoite vuoteen 2035 mennessä. Tämä kehityskulku ei kuitenkaan ole linjassa nollapäästötavoitteen kanssa, sillä Shell on riippuvainen "tulevaisuuden teknologioista" saavuttaakseen tavoitteensa.
- Myös alankomaalainen tuomioistuin on määrännyt Shellille kovempia päästövähennyksiä, mikä altistaa Shellin uusille ilmastoon liittyville oikeudenkäynneille sekä ilmastohallintoon liittyville ongelmille.
Mihin ilmastoindeksejä tarvitaan?
Sijoittajille ilmastoindeksit ovat tärkeitä välineitä. Ne voivat ohjata ilmastolle herkkää strategista allokaatiota, tarjota vertailumittareita aktiivisille strategioille ja toimia perustana passiivisille sijoituksille.
Osa sijoittajista haluaa olla eturintamassa 1,5 asteen skenaarioon siirtymisessä ja suunnata pääomaa ilmastoratkaisuihin. Toiset haluavat lieventää ilmastoriskiä tai vain täyttää sääntelyvaatimukset.
Morningstarin EU ilmastoindeksit alentavat merkittävästi indeksitason hiili-intensiteettiä. Morningstar Global Markets PAB ja CTB -indeksien hiili-intensiteetti on 50 % ja 30 % alhaisempi kuin niiden emoindeksin.
Ilmastoindeksit tarjoavat laajasti hajautetun osakesalkun, eivätkä niiden sektori- tai aluepainot poikkea merkittävästi markkinapainoista.
Sijoittajien tulisi erottaa tyhjiä lupauksia tekevien yritysten lupaukset niiden yritysten lupauksista, jotka pyrkivät asemoimaan itsensä fossiilivapaaseen maailmaan.