Morningstarin julkaisemissa artikkeleissa ja analyyseissä viitataan hyvin usein termeihin "arvo" ja "kasvu". Niiden avulla sijoitusammattilaiset luokittelevat erilaisia sijoitusinstrumentteja niille suunnattuihin sijoitustyyleihin. Mutta mitä nämä termit tarkoittavat ja miten niiden mukaiset sijoitustyylit eroavat toisistaan?
Arvo-osakkeet vs. kasvuosakkeet
Arvo-osakkeet ovat aliarvostettuja suhteessa yhtiön todelliseen arvoon. Näiden osakkeiden markkina-arvo on usein matala suhteessa yhtiön tulokseen (matala P/E-luku), omaan pääomaan (matala P/B-luku) ja liiketoiminnan kassavirtoihin (matala P/CF-luku). Ne myös tyypillisesti maksavat keskimääräistä korkeampaa osinkoa. Arvo-osakkeita ovat esimerkiksi kaasu- ja energia-alan yhtiö Enel (ENEL), öljyjätti Total (TTE), espanjalainen teleyhtiö Telefonica (TEF) tai Yhdysvaltain suurin pankki JPMorgan Chase (JPM).
Arvo-osakkeen vastakohta on kasvuosake. Niiden odotetaan kasvavan markkinoita nopeammin, ja siten niiden edellä mainitut tunnusluvut ovat usein korkeita. Kasvuosakkeiden arvostuksia perustellaan yleensä vahvoilla kasvuodotuksilla myynnissä, tuloksessa tai kassavirroissa. Teknologia- ha terveydenhuoltoyhtiöt ovat usein kasvuyhtiöitä. Kasvuyhtiöt eivät myöskään tyypillisesti maksa suuria osinkoja.
Myös osakerahastot voidaan jakaa arvo- ja kasvurahastoihin niiden sijoitustyylin perusteella. Tällöin on kuitenkin otettava huomioon arvo- ja kasvurahastojen välimuoto, sekarahastot.
Mitä ovat sekarahastot?
Sekarahastot ovat sijoitusrahastoja (tai ETF-rahastoja), jotka sijoittavat sekä arvo- että kasvuosakkeisiin. Tämäntyyppisten rahastojen tavoitteena on usein hajauttaa vakaisiin ja laadukkaisiin yhtiöihin, jotka ovat kilpailijoita edullisempia (arvo-osakkeet), sekä yhtiöihin, jotka lupaavat liiketoiminnan nopeaa kasvua (kasvuosakkeet).
Kolme erilaista sijoitustyyliä
1) Arvotyyliä noudattavat osakerahastot valikoivat rahastoon sektorillaan vakiintuneita yhtiöitä. Ne ovat useimmiten suuryrityksiä, joiden velkaantumisaste on matala, myynnin ennustetaan kasvavan ja jotka maksavat tasaista osinkoa. Yhtiöt voivat kuitenkin olla myös vaikeuksissa ja sen takia pörssiarvostukseltaan alhaisia.
2) Kasvutyyliä noudattavat osakerahastot valikoivat rahastoon osakkeita, jotka toimivat vahvan kasvupotentiaalin omaavilla sektoreilla, tai jotka takaavat korkean tuoton riippumatta yhtiön velasta. Nämä yhtiöt eivät tyypillisesti maksa osinkoa, tai jos maksavat, osingonjakosuhde (tai osakkeenomistajille jaetun osingon määrä) on matala verrattuna yrityksen nettovoittoihin.
3) Sekatyyliä noudattavat osakerahastot eivät seuraa vain arvo- tai kasvutyyliä. Rahastonhoitaja voi markkinatilanteesta riippuen ottaa selkeän suunnan kohti arvo- tai kasvutyyliä, mutta voi myös pitää salkkua näiden kahden välillä.
Riski-tuottoprofiilit
Erilaiset sijoitustyylit johtavat erilaisiiin riski-tuottoprofiileihin. Parantaakseen sijoittajien ymmärrystä rahastojen tyylistä Morningstar otti vuonna 1992 käyttöön Style Boxin, joka tiivistää osakkeen, rahaston tai salkun analyysin 3x3-matriisiksi. Osakkeiden osalta se esittää asemoitumista markkina-arvolla mitatun koon (pieni, keskisuuri ja suuri) ja sijoitustyylin (arvo, seka ja kasvu) suhteen. Bondien osalta se esittää asemoitumisen luottoluokituksen ja korkoherkkyyden suhteen.
Rahastot ja ETF-tuotteet luokitellaan samalla logiikalla. Esimerkiksi rahasto, joka sijoittaa pääasiassa suuriin eurooppalaisiin arvo-osakkeisiin, luokitellaan koon ja sijoitustyylin mukaan (Eurooppa suuret arvoyhtiöt osakkeet).
