Venäjän kaasutoimitukset Puolaan ja Bulgariaan ovat lakkautettu. Venäläinen energiajätti Gazprom valittaa, etteivät maahantuojat halua maksaa laskujaan ruplina, ja puolalainen maakaasuyhtiö PGNiG puolestaan vetoaa sopimusrikkomukseen.
Maaliskuussa Kreml vaati eurooppalaisia asiakkaita maksamaan Venäjän kansallisessa valuutassa uhaten muutoin lopettaa toimitukset. Euroopan maat vaativat yksimielisesti sopimusten mukaisia maksuja euroina tai Yhdysvaltain dollareina.
Uutistoimisto Bloombergin mukaan jotkin eurooppalaiset yritykset ovat kuitenkin saattaneet taipua Kremlin tahtoon. Bloomberg kirjoittaa nimettömään Gazpromia lähellä olevaan lähteeseen viitaten, että neljä eurooppalaista valtiota on jo maksanut ruplissa ja kymmenen yritystä on avannut tilin Gazprombankissa siirtyäkseen maksamaan ruplissa toukokuun puolivälistä alkaen. EU:n komission mukaan tämä toiminta rikkoisi Venäjälle asetettuja pakotteita.
Euroopan kaasumarkkinat reagoivat toimitusten jäädyttämiseen voimakkailla preemioilla. Manner-Euroopan tärkeimmässä kaasupörssissä TTF:ssä toukokuun sopimus avautui noin 126 €/MWh. Nousua edelliseen päivään (103 €/MWh) oli noin 20 prosenttia. Markkinat kuitenkin rauhoittuivat nopeasti, ja iltapäivällä hinta oli jo tippunut 107 €/MWh.
Commerzbankin analyytikot uskovat kaasutoimitusten keskeyttämisten vaikutuksien jäävän vähäiseksi. Vaikka Bulgaria on noin 75 prosenttisesti riippuvainen Venäjän kaasuntuonnista, kaasun kysyntä vähenee jyrkästi kevään lämpötilojen vuoksi.
Puolan pääministeri Mateusz Morawiecki on korostanut, että maan huoltovarmuus ei ole vaarassa. Maa on jo pitkään valmistautunut hankkimaan kaasua muista lähteistä, esimerkiksi kasvattamalla Norjasta tulevia määriä ja lisäämällä nesteytetyn maakaasun (LNG) tuontiterminaalien määrää. Gas Infrastructure Europen tietojen mukaan maan kaasuvarastot ovat tällä hetkellä noin 76 prosenttisesti täynnä.
Muualla kaasuvarastot tyhjenevät
Muut Euroopan maat voivat vain unelmoida lähes täysistä kaasuvarastoista. Saksassa, Euroopan suurimmilla ja maailman neljänneksi suurimmilla kaasun varastointimarkkinoilla (Yhdysvaltojen, Venäjän ja Ukrainan jälkeen), varastojen täyttöaste on vain 33 prosenttia. Tilanne on samankaltainen Italiassa, jossa on Euroopan toiseksi suurin kapasiteetti ja jossa varastot ovat lähes 35 prosenttisesti täynnä. Alankomaissa täyttöaste on vain 25 prosenttia.
Euroopan kaasuvarastot olivat tänä talvena jo ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan tavallista tyhjempiä. Taustalla oli maailmanlaajuisesti korkea kaasun hinta. Nesteytettyä maakaasua (LNG) kuljetettiin pääasiassa Aasiaan, jossa asiakkaat olivat valmiita maksamaan vielä korkeampia hintoja kuin Euroopassa. Goldman Sachs Commodity Researchin mukaan Yhdysvalloissa oli lisäksi keskimääräistä alhaisemmat lämpötilat ja tilapäinen lasku kaasun tuotannossa. Tässä tilanteessa eurooppalaiset kuluttivat mieluummin omia varastojaan kuin markkinoiden kallista kaasua.
Hermostuneet markkinat
Tilanne paheni Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Helmikuun 24. päivästä lähtien pelko on hallinnut markkinoita. Pelko siitä, että eurooppalaiset asettavat pakotteita venäläiseen kaasuun, tai että Venäjä yksinkertaisesti sulkee kaasuhanat - kuten nyt on tapahtunut.
Euroopan johtavassa kaasupörssissä TTF:ssä hinnat nousivat 24. helmikuuta 50 prosenttia. Vielä 23. helmikuuta etupainotteisen kuukauden sopimuksen päätöskurssi oli 87,76 €/MWh. Seuraavana päivänä se oli noussut 130,66 €/MWh. Hinnat saavuttivat väliaikaisen huippunsa (217,29 €/MWh) 7. maaliskuuta.
Tämän jälkeen hinnat ovat laskeneet ja olivat hiljattain jopa alle 100 €/MWh - kunnes ne nousivat jälleen 27. huhtikuuta.
Yhdysvaltain markkinoilla nousu ei ole ollut yhtä dramaattista helmikuun 24. päivän jälkeen, mutta hinnat ovat nousseet myös siellä jyrkästi.
ETF-rahastot, joiden kohde-etuutena on kaasu, olivat maaliskuun vahvimpia sijoituskohteita. Näistä kärkisijoilla oli Wisdom Tree Natural Gas ETC.
Saksan riippuvuus venäläisestä kaasusta
Saksa on Euroopan suurin kaasunkuluttaja ja erittäin riippuvainen Venäjän tuonnista. Sen varastot olivat todella alhaisella tasolla alkuvuodesta 2022, mutta kärjistyneen Itä-Euroopan tilanteen vuoksi se alkoi täydentää varastojaan aikaisemmin kuin aiempina vuosina.
Saksan suurimman varaston tyhjyys on silmiinpistävää. Se sijaitsee Rehdenissä Ala-Saksin osavaltiossa, ja on tällä hetkellä Gazpromin tytäryhtiön astora GmbH:n hallussa. Varasto on käytännössä tyhjä (nykyinen täyttöaste: 0,51 prosenttia), ja se on ollut sitä jo vuoden ajan.
Kun muut yritykset täyttivät varastoja keväällä ja kesällä, tilanne Rehdenissä oli erilainen. Viime kesänä sen täyttöasteet olivat jatkuvasti alle 10 prosenttia, minkä jotkut jo silloin tulkitsivat Venäjän yritykseksi ajaa hintoja ylöspäin.
GIE:n tietojen mukaan yhteensä 29 yritystä ylläpitää noin 40 kaasuvarastoa Saksassa. Uniperilla (UN01), Fortumin (FORTUM) tytäryhtiöllä, on tällä hetkellä Saksan suurimmat kaasuvarastot noin 19,4 TWh:n varastolla.
Kaasuvarastojen säilyttäminen aiheuttaa Uniperille todennäköisesti vakavia tappioita vuoden 2022 ensimmäisellä neljänneksellä. Yhtiön tulos ennen korkoja, veroja ja poistoja (Ebitda) oli 830 miljoonaa euroa tappiollinen, kun se viime vuonna vastaavana aikana oli 731 miljoonaa euroa voitollinen. Seuraavana aamuna yhtiön osakkeet Saksan MDAX-indeksissä avautuivat 21,74 euroon, mikä tarkoittaa noin 10 prosentin laskua edellisen päivän korkeimmasta tasosta.
Uniper syytti huonosta tuloksesta sitä, että sen kaasunmyynnistä saadut tulot jäivät ensimmäisellä vuosineljänneksellä vähäisiksi. Sen sijaan yhtiö aikoo korvata tappiot myymällä kaasua korkeammalla hinnalla myöhemmillä vuosineljänneksillä. Yhtiön tiedotti 26. huhtikuuta: "Tämä johtaa tuloksen merkittävään siirtymiseen vuoden 2022 ensimmäisestä neljänneksestä vuoden 2022 jäljellä oleviin vuosineljänneksiin. Kaupallisten syiden lisäksi tämä antaa Uniperille mahdollisuuden pitää hallussaan suurempia kaasumääriä ja siten edistää huoltovarmuutta."
