Yhdysvaltain keskuspankilla on tärkeä rooli jokaisen sijoittajan taloudessa. Monet sijoittajat eivät kuitenkaan tiedä tarkalleen, miksi Fedin päätöksillä on merkitystä.
Fedin päätökset vaikuttavat talouteen, korkoihin, inflaatioon ja muihin keskeisiin muuttujiin, joilla on painoa kaikissa sijoituspäätöksissä.
Asiantuntijat spekuloivat säännöllisesti sillä, miten inflaatio, talousnäkymät ja yleiset rahapolitiikan päätökset vaikuttavat sijoittajiin. Ekonomistit kuitenkin käyttävät usein paljon jargonia tai teknisiä termejä, eivätkä useinkaan lähesty aihetta tavallisen sijoittajan näkökulmasta.
Vastaamme tässä artikkelissa siksi muutamiin usein kysyttyihin kysymyksiin Yhdysvaltain keskuspankista ja sen roolista rahapolitiikassa.
Miksi Fedin toimilla on merkitystä?
Yhdysvaltain keskuspankki on vaikutusvaltainen. Se kykenee vaikuttamaan esimerkiksi korkoihin, inflaatioon, inflaatio-odotuksiin ja talouskasvuun Yhdysvalloissa ja laajemminkin dollarin vahvan aseman vuoksi. Nämä toimet voivat vaikuttaa tiettyjen sijoitusten suhteelliseen houkuttelevuuteen, talousnäkymiin ja diskonttokorkoihin. Lisäksi Fed tiedottaa toimistaan ja aikomuksistaan, mikä mahdollistaa sen nykyisten ja tulevien toimien analysoinnin. Vaikka Fedin tai talouden kehitystä ei kyetä ennustamaan täydellä varmuudella, on analyyttisiä viitekehyksiä sekä malleja, jotka ovat kehittyneitä, sisäisesti johdonmukaisia ja lähellä totuutta.
Mitä Fed tekee?
Yhdysvaltain keskuspankin ensisijaisena tavoitteena on ylläpitää vakaata hintatasoa (alhaista mutta vakaata inflaatiota) ja auttaa taloutta pysymään täydellä kapasiteetilla (maksimaalinen työllisyysaste ja sen kasvupotentiaali). Fed tekee tämän rahapolitiikan avulla.
Yhdysvaltain rahapolitiikka tiivistettynä
Yhdysvaltain keskuspankki toteuttaa rahapolitiikkaa erityisin välinein, joilla pyritään edistämään tervettä taloutta. Terveellä taloudella tarkoitetaan erityisesti korkeaa työllisyysastetta ja vakaita hintoja. Fed pyrkii torjumaan deflaatiota, korkeaa inflaatiota ja liiallista työttömyyttä.
Fedin kannalta keskeisiä kysymyksiä on: Mitä se yrittää mandaattinsa puitteissa saavuttaa (esim. inflaation, deflaation ja työttömyyden torjuminen)? Mihin toimiin se aikoo ryhtyä saavuttaakseen tämän tavoitteen (esim. ohjauskoron säätely)? Millaisia vaikutuksia tällä toimella on talouteen ja tiettyihin sijoituksiin?
Mihin Fed voi vaikuttaa?
Fed kontrolloi lyhyitä korkoja ja kykenee vaikuttamaan myös pitkiin korkoihin. Koska Fed voi aina toimia rahamarkkinoiden viimekätisenä ostajana, se voi toteuttaa minkä tahansa haluamansa lyhyen koron talon. Fed kykenee varmistamaan markkinoiden moitteettoman toiminnan haluamansa korkotason puitteissa.
Miten Fed vaikuttaa rahapolitiikkaan?
Yhdysvaltain keskuspankilla on useita välineitä rahapolitiikan toteuttamiseen:
- Ohjauskorko—Yhdysvaltain keskuspankin kenties tunnetuin ja tärkein ohjausväline on sen asettama ohjauskorko federal funds rate, jolla on keskeinen rooli lyhyiden markkinakorkojen ohjaamisessa.
- Arvopapereiden osto-ohjelmat—Kun lyhyiden korkojen alentaminen ei riitä, Fed voi pyrkiä alentamaan myös pitkiä korkoja arvopapereiden osto-ohjelmilla. Kun Fed ostaa suuria määriä esimerkiksi asuntolainavakuudellisia arvopapereita tai pidempiaikaisia valtionlainoja, se kasvattaa niiden kysyntää ja siten hintaa, alentaen kokonaistuottoa.
- Ennakoiva viestintä—Sillä pyritään vaikuttamaan yleisön odotuksiin tulevasta korkokehityksestä esimerkiksi tiedotteiden tai puheiden avulla.
- Vähimmäisvarantovaatimus—Koska yhdysvaltalaispankeilla on runsaasti ylimääräisiä reservejä, Fed on tiputtanut vähimmäisvarantovaatimuksen nollaan eikä pidä sitä enää merkittävänä ohjausvälineenä. Vähimmäisvarantovaatimusta ei ole aiemminkaan käytetty ensisijaisena ohjausvälineenä.
Fedin rakenne
Yhdysvaltain keskuspankilla on kolme pääosastoa: alueelliset keskuspankit, johtokunta ja avomarkkinakomitea.
Mitä avomarkkinakomitea tekee?
Yhdysvaltain liittovaltion avomarkkinakomitea on keskeinen taho, jonka päätöksiä useimmat rahapolitiikasta kiinnostuneet sijoittajat seuraavat. Tämä johtuu siitä, että avomarkkinakomitea äänestää suoraan keskeisistä rahapoliittisista päätöksistä, erityisesti ohjauskoroista ja arvopapereiden osto-ohjelmista.
Avomarkkinakomitea koostuu 12 äänivaltaisesta jäsenestä, jotka pitävät säännöllisiä kokouksia noin puolentoista kuukauden välein. Se julkaisee kokousten pohjalta lausuntoja, talousennusteita ja pöytäkirjoja. Vain seitsemän jäsentä (johtokunta) ovat poliitikkojen nimittämiä. Loput jäsenet ovat alueellisten keskuspankkien johtajia. Täten Fedillä on myös paljon itsenäisyyttä, vaikka se on kiistatta joissain määrin altis poliittiselle vaikuttamiselle.
Onko olemassa “oikeaa” inflaatioastetta?
Fed tavoittelee kahden prosentin keskimääräistä inflaatiota ja se haluaa pitää pitkän aikavälin inflaatio-odotukset kahdessa prosentissa.
Sana "keskimäärin" on tärkeä, sillä se tarkoittaa, että Fed voi antaa inflaation nousta jonkin aikaa yli kahden prosentin tasoittaakseen vuosia, jolloin inflaatio oli alle kaksi prosenttia.
Mikä on “oikea” työllisyysaste?
"Maksimaaliselle työllisyydelle" ei ole olemassa yhtä ainoaa mittaria. Maksimaalinen työllisyys on tulkinnanvarainen, mutta pohjimmiltaan sen tarkoituksena on edustaa suurinta mahdollista saavutettavissa olevaa bruttokansantuotetta. Fed katsoo tällä hetkellä, että pitkän aikavälin työttömyysaste talouden täydellä kapasiteetilla on noin 4 prosenttia.
Mitä Fed tekee tarjonnan muuttuessa äkillisesti, "tarjontashokissa"?
Viimeaikainen esimerkki tarjontashokista on koronaviruspandemia, joka aiheutti pulan muuan muassa mikrosiruista. Tarjontashokin yhteydessä poliittisten päättäjien on usein valittava, pyritäänkö vakaisiin hintoihin vai supistetaanko tuotantokuilua (todellisen BKT:n poikkeamaa potentiaalisesta BKT:stä). Korkeammat korot voivat hillitä inflaatiota mutta kasvattaa tuotantokuilua, kun taas matalammat korot voivat pienentää tuotantokuilua mutta kasvattaa inflaatiota. Jos talouden uskotaan toimivan potentiaalisen tuotantonsa alapuolella, eli tuotantokuilun ollessa negatiivinen, Fed todennäköisesti laskee ohjauskorkoja ja päinvastoin.
Sijoittajien on myös kiinnitettävä huomiota tuotantokuilun muutosnäkymiin, sillä Fed tarkkailee sekä nykyisiä että ennustettuja olosuhteita.
Miten Fed toteuttaa rahapolitiikkaa?
Rahapolitiikan täytäntöönpanoon liittyviä kaikkia teknisiä yksityiskohtia ei yleensä tarvitse tuntea. Riittää, että ymmärtää mitä vaikutuksia Fedin ohjauskoron muutoksilla on ja mitä niillä tavoitellaan. Sen sijaan ei yleensä ole ensisijaisen tärkeää tuntea tarkasti sitä prosessia, jolla Fed toimeenpanee muutokset ohjauskoroissa.
Rahoitusjärjestelmän mekanismien tunteminen voi kuitenkin auttaa analysoitaessa laajempia kysymyksiä, esimerkiksi onko määrällinen elvytys (QE) yhteydessä inflaatioon.
Miten Fed vaikuttaa ohjauskorkoon?
Fed ei suoraan muuta ohjauskorkoa (fed-funds ratea). Pikemminkin se vaikuttaa federal-funds markkinaan, jossa lisäreservejä tarvitsevat pankit lainaavat ylimääräisiä reservejä omaavilta pankeilta yön yli täyttääkseen vähimmäisvarantovaatimuksen Niin sanotuissa avomarkkinaoperaatioissa Fed joko laskee liikkeelle rahaa ostamalla valtion arvopapereita tai supistaa rahakantaa myymällä arvopapereita.
Mitä on “määrällinen elvytys”?
Määrällisellä elvytyksellä (eng. Quantitative easing, QE) tarkoitetaan avomarkkinaoperaatioita pidempikestoisten arvopapereiden ostoa. Tämä kasvattaa Fedin tasetta ja kannustaa alentamaan Fedin ostamien arvopapereiden korkoja. Määrällisen elvytyksen tavoitteena on alentaa korkoja.
Määrällisessä elvytyksessä on riskinä, että se johtaa markkinatoimijoiden liialliseen riskinottoon ja pääoman tehottomaan kohdentumiseen.
Onko määrällinen elvytys yhteydessä inflaatioon?
Määrällinen elvytys ei mekaanisesti johda inflaatioon. Fed ostaa pankkien reserveillä lähinnä valtionlainoja ja asuntolainavakuudellisia arvopapereita.
Vaikka Fed pumppaa rahaa talouteen, tämä ylimääräinen raha enimmäkseen makaa pankkien taseissa vain ja ainoastaan keräämässä korkoa Fedin reservitalletuksille.
Raha voi myös päätyä takaisin Fedille esimerkiksi Fedin yön yli -rahoitusjärjestelyn (overnight reverse repo facility) kautta. Jos luotonanto tai kulutus ei lisäänny, yhteys kysyntään on heikko.
Tekeekö Fed velalla tuottoa?
Kyllä ja ei.
Koska lyhytaikaisten valtionlainojen korot ja IORB (reserveille maksettava korko) ovat olennaisesti samat, lyhytaikaisten valtiolainojen ostaminen ei todellisuudessa tuota Fedille rahaa, sillä sen täytyy yhä maksaa IORB-korkoa pankeille. Jos valtionlainojen korot ylittävät IORB-koron, Fedin on mahdollista tehdä tuottoa.
