Kun osakemarkkinoilla kuohuu, kuten nyt, sijoittajat etsivät uusia sijoituskohteita hajauttaakseen salkkujaan. Salkun hajauttamista ei kuitenkaan pitäisi tehdä vain osakemarkkinoiden laskiessa. Itse asiassa lyhyellä aikavälillä salkun hajauttaminen ei välttämättä aina toimi niin kuin sijoittajat odottavat.
Morningstarin strategin Amy Arnottin mukaan "hajautus voi tiettynä ajanjaksona tuottaa tai olla tuottamatta." Itse asiassa markkinastressin aikana monet omaisuusluokat laskevat samanaikaisesti. Tästä huolimatta ammattisijoittajat pitävät hajauttamista järkevänä pitkän aikavälin strategiana.
Sijoittajat voivat vähentää altistumista yksittäisten omaisuusluokkien systeemaattisille riskeille hajauttamalla eri omaisuusluokkiin. Vaikka markkinaromahdus tiputtaisi salkun osakkeiden arvon, salkun muut osakkeiden kanssa korreloimattomat omaisuusluokat eivät välttämättä menetä arvoaan samanaikaisesti. Se tekee salkusta vakaamman.
Hajauttaminen on juuri nyt hankalaa
Vaikka hajauttamista kutsutaankin usein sijoittamisen ainoaksi ilmaiseksi lounaaksi, sen toteuttaminen voi osoittautua hankalaksi. Morningstarin hajauttamista käsittelevä raportista ilmenee, että nykyisessä ympäristössä salkun hajauttaminen on muuttumassa entistä haastavammaksi.
"Viime vuonna korrelaatiot suhteessa yhdysvaltalaisiin osakkeisiin itse asiassa laskivat monissa tärkeimmissä omaisuusluokissa", Arnott selittää. "Mutta samaan aikaan markkinaympäristö oli suurimman osan vuodesta hyvin nousujohteinen. Osakkeet nousivat noin 26 prosenttia vuoden aikana. Tämän vuoksi hajauttaminen joukkovelkakirjoihin ei parantanut tuottoja vuonna 2021. Myöskään muihin yleisesti hajautushyötyä tarjoaviin omaisuusluokkiin, kuten Yhdysvaltain ulkopuolisiin osakkeisiin ja kultaan, sijoittaminen ei parantanut tuottoa."
Kun tarkastellaan ajanjaksoa 2011–2020, joukkovelkakirjat toivat itse asiassa paljon enemmän hajautushyötyä. "Joukkovelkakirjojen lisääminen osakesalkkuun olisi laskenut tuottoa vain vähäsen, mutta pienentänyt riskiä todella merkittävästi", Arnott sanoo. "Tällä ajanjaksolla joukkovelkakirjoja sisältävällä osakesalkulla oli parempi riskikorjattu tuotto kuin pelkällä osakesalkulla. Samaan tulokseen päästiin myös vuonna 2020, erityisesti helmi- ja maaliskuun markkinakorjauksen aikana. Eräs mielenkiintoinen havainto oli se, että kenties kaikista yleisin salkun hajauttamisen strategia, jossa 60 prosenttia on suurten yritysten osakkeita ja 40 prosenttia hyvälaatuisia joukkovelkakirjalainoja, pärjäsi itse asiassa erittäin hyvin tuolla 10 vuoden ajanjaksolla. Monista erikoistuneemmista omaisuusluokista muodostettu salkku ei siis välttämättä yltänyt yhtä korkeaan riskikorjattuun tuottoon kuin yksinkertainen osakkeista ja joukkovelkakirjoista muodostettu salkku."
Korrelaatiot muuttuvat ajan myötä
Kiihtyvä inflaatio ja kiristyvä rahapolitiikka muokkaavat markkinaympäristöä. Lisäksi Venäjän hyökkäys Ukrainaan sekä kohonneet geopoliittiset riskit vaikeuttavat asioita entisestään. Hajautettavia salkkuja rakentavien sijoittajien on huomioitava, että omaisuuslajien tai arvopapereiden väliset korrelaatiot muuttuvat ajan myötä. Korrelaatiokertoimet mittaavat kahden muuttujan, x ja y, välisen lineaarisen riippuvuuden voimakkuutta. Nollaa suurempi korrelaatiokerroin tarkoittaa, että muuttujien välillä on positiivinen riippuvuussuhde. Vastaavasti nollaa pienempi korrelaatiokerroin merkitsee, että muuttujien välillä on negatiivinen riippuvuussuhde. Korrelaatiokertoimen ollessa nolla kahden muuttujien x ja y välillä ei ole lineaarista yhteyttä.
Ongelmana on, että korrelaatiokertoimet muuttuvat ajan myötä, joten aikaisemmin toimineet hajauttamisen strategiat eivät välttämättä toimi enää tulevaisuudessa. Volatiliteetin vähentäminen sisällyttämällä salkkuun useita omaisuusluokkia voi heikentää tuottoja, joskus jopa useiden vuosien ajan. Lisäksi omaisuusluokkien väliset korrelaatiot kasvavat usein markkinakriisien aikana – juuri silloin, kun hajauttamista tarvitaan eniten.
Morningstarin tutkimus osoittaa, että lyhyen ja pitkän aikavälin tarkastelussa korkosijoitukset – mukaan lukien käteinen, lyhyt- ja pidempiaikaiset joukkovelkakirjat, erityisesti korkealaatuiset joukkovelkakirjat – ovat parhaita hajauttajia. Myös kulta pärjäsi suhteellisen hyvin salkun hajauttajana. Muut hyödykkeet olivat aiemmin melko hyviä hajauttajia, mutta viime vuosina niiden korrelaatiot ovat olleet nousussa.
Mitä muuta ostaa osakkeiden ja joukkovelkakirjojen lisäksi?
Vaihtoehtoiset sijoitusstrategiat tarjoavat keinon pehmentää markkinalaskujen vaikutuksia ja hyödyntää laajempaa riskifaktoreiden tai omaisuusluokkien joukkoa. Morningstarin apulaisjohtaja Emory Zink huomioi, että viimeisestä kymmenestä vuodesta kahdeksana Morningstarin kaikki seitsemän vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen -kategoriaa ovat tuottaneet vähemmän kuin Morningstarin Yhdysvaltain markkinaindeksi, usein jopa huomattavin marginaalein. Kuitenkin voimakkaiden osakemarkkinoiden pudotusten aikana, kuten tammikuussa 2022, kaikki vaihtoiset-kategoriat tekivät pienempää tappiota kuin Morningstarin Yhdysvaltain markkinaindeksi, ja joissakin tapauksissa ne nousivat jopa plussalle. Useissa vaihtoehtoisissa strategioissa on ollut huomattavasti pienempi tappioriski kuin isoissa osakemarkkinoiden vertailuindekseissä.
Morningstarin tutkimusten mukaan pitkällä aikavälillä useimpien vaihtoehtoisten kategorioiden ja osakkeiden välillä on ollut korkea korrelaatio, mutta vaihtoehtoisten kategorioiden beeta eli markkinariski on ollut hyvin alhainen. Tämä tarkoittaa, että osakemarkkinoiden muutokset eivät vaikuta merkittävästi vaihtoehtoisten kategorioiden tuottoihin. "Sijoittajien kannattaa muistaa, että beeta vaikuttaa salkun tuottoon voimakkaammin kuin korrelaatio", Zink sanoo.
Onko nyt aika ostaa kryptovaluuttoja?
Kryptovaluutat eroavat useimmista muista omaisuusluokista siinä, että ne ovat puhtaasti digitaalisia omaisuuseriä, eivätkä ne tuota kassavirtaa. Tästä syystä niitä voi olla hyvin vaikea arvostaa. Siksi kryptovaluuttojen ja lähes kaikkien muiden omaisuusluokkien väliset korrelaatiot ovat olleet hyvin pieniä. Kryptovaluutoille ominainen epävakaus kuitenkin pienentää niiden hajautushyötyjä.
"Esimerkiksi viime vuonna Bitcoinin arvo nousi 100 prosenttia ensimmäisellä neljänneksellä ja laski 40 prosenttia toisella neljänneksellä. Vaikka kryptovaluutat voisivat teoriassa olla hyviä hajauttajia, epävakaus tekee siitä haasteellista”, Arnott miettii.
