Kehittyvät ja reunamarkkinat mielletään usein "jännittäviksi ja riskialttiiksi markkinoiksi", joilla tehdään yhtenä vuonna kovia tappioita ja toisena suuria tuottoja.
Maailmanpankin, Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) ja YK:n kaltaiset järjestöt määrittelevät maiden taloudellisen kehityksen vaiheet hieman toisistaan poikkeavin menetelmin.
Sijoittajien kannalta MSCI:n määritelmät ovat hyvä lähtökohta. MSCI luokittelee maat kehittyneisiin, kehittyviin (EM) ja reunamarkkinoihin. Lisäksi joillekin maille, kuten Argentiinalle, on annettu ”standalone”-status (eli markkina, joka ei täytä kehittyneen, kehittyvän tai reunamarkkinan kriteerejä).
Maiden luokitusta muutetaan useiden tekijöiden (ei ainoastaan BKT:n) perusteella.
Taloudellisten tietojen lisäksi MSCI tarkastelee markkinoiden kokoa ja likviditeettiä. Mitä kehittyneempi maa, sitä likvidimmät markkinat, ja päinvastoin: esimerkiksi Applen osakkeiden päivittäinen kaupankäyntivolyymi liikkuu miljoonissa, joten sen osakkeelle voidaan aina saada ajantasainen hinta.
Miksi likviditeetillä on merkitystä?
Rahastonhoitajien on voitava ostaa ja myydä osakkeita käyvillä hinnoilla. Jos osakkeella ei käydä kauppaa päiväkausiin, tai jos osto- ja myyntihinnan välillä on suuri ero, se vaikeuttaa positiosta irtautumista tai position ottamista.
Kehittyvillä markkinoilla tapahtuvissa kriiseissä, kuten Turkissa, Sri Lankassa ja Venäjällä, markkinat voivat usein "jäätyä" ja myyntihinnan saaminen vaikeutua. Jokaista myytävää osaketta kohden on oltava ostaja – ja kiireessä ostajia voi olla vähän. Kaupankäynti markkinoilla voidaan myös keskeyttää, kuten Moskovan pörssissä aiemmin tänä vuonna Ukrainan sodan aiheuttamien suurten kurssiheilahtelujen vuoksi.
Luokitusten nosto ja lasku
Luokituksen nosto ei ole aina kertaluonteinen tapahtuma, vaan maat voivat pudota esimerkiksi kehittyvästä markkinasta takaisin reunamarkkinaksi.
Vuonna 2021 Pakistanin luokitusta alennettiin kehittyvästä markkinasta takaisin reunamarkkinaksi. MSCI totesi indeksien puolivuotiskatsauksessa seuraavaa: "Vaikka Pakistanin osakemarkkinat täyttävät kehittyvien markkinoiden luokittelukehyksen mukaiset vaatimukset markkinoiden saavutettavuudesta, ne eivät enää täytä kokoa ja likviditeettiä koskevia vaatimuksia."
Saudi-Arabia, joka on vasta hiljattain avautunut ulkomaalaisille sijoittajille, on noussut ”standalone”-markkinasta kehittyväksi markkinaksi. Markkinoiden "saavutettavuus" onkin yksi maiden luokitteluun vaikuttavista tekijöistä.
Myös kehittyvistä markkinoista voi tulla kehittyneitä markkinoita, esimerkiksi Israelista tuli toukokuussa 2010 viimeisin kehittyneeksi markkinaksi luokiteltu maa.
Miksi luokituksella on väliä?
Reunamarkkinoille sijoittavat rahastot sisältävät suuremman riskin kuin kehittyvien markkinoiden rahastot. ”Standalone”-markkinoille sijoittaviin maarahastoihin sisältyy suuri maakohtainen riski. Kehittyvien tai reunamarkkinoiden rahastot ovat hajautetumpia: yhdessä maassa tapahtuva kriisi voi kompensoitua toisen maan korkeilla tuotoilla.
Kehittyvien ja reunamarkkinoiden sijoittajia ei suinkaan aina palkita ylimääräisestä riskinotosta. Tätä aihetta käsiteltiin aikaisemmin artikkelissa: ”Onko Venäjä muuttanut riskejä”.
EM-rahastojen sijoittajien on järkevää tarkastella, kuinka tarkasti rahastot seuraavat vertailuindeksiä.
Kiina hallitsee EM-indeksiä 36 prosentin painolla. Kiina-rahastoja omistavien sijoittajien on siten syytä huomioida tämä päällekkäisyys. Kiinan suuri paino on syytä pitää mielessä myös, jos suosit suurempaa painotusta esimerkiksi Intiaan tai Latinalaiseen Amerikkaan.
Reunamarkkina-indeksissä on samankaltainen ongelma – Vietnamin paino indeksissä on lähes 32 prosenttia.
Joissakin reunamarkkina-rahastoissa Saudi-Arabialle on annettu vielä suurempi paino. Siksi ne ovat vahvasti sidoksissa öljyn hintaan ja vuonna 2019 listautuneeseen Saudi Aramcoon, yritykseen, joka hiljattain ohitti Applen maailman suurimpana yrityksenä.
Huomautus Venäjästä: Morningstar Russia -indeksi on tänä vuonna laskenut lähes 50 prosenttia, viimeisten tietojen ollessa 31. maaliskuulta. MSCI poisti Venäjän EM-indeksistään sen hyökättyä Ukrainaan. Venäjä on nyt ”standalone”-markkina, mutta sellainen, jossa ulkomaisten sijoittajien on vaikeaa tai mahdotonta myydä osakkeita. Ennen sotatoimia maan paino EM-indeksissä oli hieman yli kolme prosenttia. Brasilia, jolla on tällä hetkellä indeksin viidenneksi suurin painotus, sai jonkin verran lisää painoa Venäjän poissulkemisen jälkeen.
