Anheuser-Busch InBev on ollut maailman suurin panimo jo seitsemän vuotta myytyjen olutlitrojen määrällä mitattuna. Kokoero AB InBevin ja maailman toiseksi suurimman panimon, Heinekenin, välillä on suuri. Morningstarin analyytikon Philip Gorhamin mukaan AB InBev tuotti viime vuonna yli kaksi kertaa enemmän olutlitroja kuin Heineken. Myös Heinekenin ja kolmoissijalla olevan panimon, tanskalaisen Carlsbergin, välillä on suuri kokoero.
Gorham on vaikuttunut AB InBevin tämän vuoden tähänastisesta tuloksesta. Yhtiön liikevaihto kasvoi vuoden ensimmäisellä puoliskolla 11,5 prosenttia verrattuna viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon. Myytyjen olutlitrojen määrä kasvoi yli kolme prosenttia. Gorhamin mielestä luvut ovat vahvoja, kun nykyinen todella korkea inflaatio otetaan huomioon.
Sijoittajat eivät kuitenkaan ole olleet tyytyväisiä AB InBeviin muun muassa siksi, että yhtiö ei ole pystynyt täysin kompensoimaan inflaation aiheuttamaa tuotantokustannusten nousua. Se luonnollisesti syö yhtiön katteita. Gorham huomauttaa kuitenkin, että useimmat kulutustuotteiden valmistajat kamppailevat saman ongelman parissa.
Sijoittajat kritisoivat myös AB InBevin heikkoa tulosta Pohjois-Amerikassa: myytyjen olutlitrojen määrä laski 3,4 prosenttia vuoden 2022 ensimmäisellä puoliskolla ja liikevaihto kasvoi vain 2,4 prosenttia. Gorham odottaa yhtiön nostavan hintoja tämän vuoden jälkipuoliskolla, mutta jää nähtäväksi, hyväksyvätkö kuluttajat korkeammat hinnat vai vaihtavatko he toiseen, edullisempaan olutmerkkiin.
AB InBev: suuria kilpailuetuja
Gorhamin mukaan AB InBevin liiketoiminta on hyvässä kunnossa muun muassa siksi, että yhtiöllä on kilpailijoita suuremmat mittakaavaedut. Tämä puolestaan antaa sille valtavan kilpailuedun. AB InBev on ainoa panimoyhtiö, jolla on analyytikoidemme arvion mukaan leveä taloudellinen vallihauta (suuri kilpailuetu). Sen sijaan Heinekenillä on kapea taloudellinen vallihauta (pieni kilpailuetu) ja Carlsbergillä ei ole vallihautaa laisinkaan.
Gorhamin mukaan sijoittajien ei tulisi odottaa AB InBevin tekevän uusia yritysostoja lähiaikoina. Hän arvioi, että yrityksen tase sallii sen vasta vuoden tai kahden päästä. Seitsemän vuotta sitten ostetun SABMillerin takaisinmaksu on kestänyt odotettua kauemmin erinäisten hankaluuksien, kuten koronarajoitusten, vuoksi.
Gorham pitää AB InBevin fuusio- ja yritysostostrategiaa kuitenkin pätevänä. Yhtiö etsii ostettavaksi tuotemerkkejä, joilla on suuri kasvupotentiaali. Kun yritysosto on tehty, panimo levittää näitä tuotemerkkejä ympäri maailmaa valtavan verkostonsa avulla ja yhtiöjohto etsii keinoja parantaa kustannustehokkuutta. Lisäksi AB InBevillä on monopolin kaltainen asema Latinalaisessa Amerikassa ja Afrikassa.
Heineken: alhaisempi sijoitetun pääoman tuotto ja isot leikkaukset
Heinekenin sijoitetun pääoman tuotto on rakenteellisesti alhaisempi kuin AB InBevillä. Siitä lähtien, kun yhtiö esitteli "vihreän timantin strategian", jossa keskitytään kasvuun, voittoon, pääoman tehokkuuteen ja kestävään kehitykseen, se on itseasiassa menestynyt niissä jopa aiempaa huonommin. Gorhamin mukaan tästä voidaan syyttää lähinnä viime vuosien erilaisia koronarajoituksia, jotka leikkasivat rajusti kysyntää. Hän kuitenkin uskoo Heinekenin tunnuslukujen parantuvan ajan myötä.
Heineken investoi parhaillaan paljon pääomää kasvuun ja kilpailuedun parantamiseen. Yksi yhtiön hankkeista on ostaa pubeja Iso-Britanniasta. Gorhamin mielestä yhtiöltä puuttuvat kuitenkin selkeät kasvutavoitteet. Siitä huolimatta hän uskoo Heinekenin nettotuoton kasvavan vielä voimakkaasti. Tämä voitaisiin saavuttaa muun muassa asettamalla tuotemerkeille "preemioita", joka mahdollistaisi korkeammat hinnat Yhdysvaltojen ja Brasilian kaltaisilla kehittyneillä markkinoilla.
Heinekenin suurin haaste on sen kunnianhimoinen kahden miljardin euron kustannusten leikkausohjelma. Yhtiön toimitusjohtaja Dolf van den Brink toivoo saavuttavansa tämän tavoitteen vähentämällä työntekijöiden määrää yhdeksällä prosentilla sekä pienentämällä yhtiön pääoma- ja toimintakustannuksia.
Gorhamin mukaan Van den Brinkin tulee olemaan vaikeaa säilyttää tuottavuus samalla tasolla, kun käytettävissä on vähemmän henkilöstöä. Gorham kuitenkin uskoo, että siihen voidaan yltää esimerkiksi panostamalla prosessien standardointiin ja digitalisointiin.
Tiesitkö, että Heineken on maailman suurin siiderin tuottaja? Se on hyvä uutinen, sillä siiderin kysyntä kasvaa paljon (noin 2,5-kertaisesti) nopeammin kuin oluen.
Carlsberg: merkittäviä saavutuksia vaikeassa tilanteessa
Kolmanneksi isoin oluenvalmistaja Carlsberg on vaikeassa asemassa, sillä sen suurimmat markkinat (liikevaihdon ja myytyjen olutlitrojen perusteella) ovat Länsi-Euroopassa. Kova kilpailu pakottaa tanskalaisen panimon ylläpitämään alhaisia hintoja. Lisäksi useimmissa Euroopan maissa sen markkinaosuus on vaatimaton.
Ainoastaan kotimaassaan Tanskassa Carlsbergin markkinaosuus on yli 50 prosenttia. Se on merkittävä toimija myös naapurimaissa Ruotsissa, Norjassa, Sveitsissä ja Puolassa, mutta ei missään nimessä suurin.
Euroopan lisäksi Carlsberg on vahvasti läsnä Venäjällä, jossa sen markkinaosuus on peräti 17 prosenttia. Yhtiö omistaa siellä kahdeksan panimoa. Venäjä oli aiemmin Carlsbergin suurin markkina-alue Euroopan jälkeen. Tämä ei lupaa hyvää tämän vuoden tulokselle, kun otetaan huomioon Venäjän sotatoimet Ukrainassa. Carlsbergin antoikin maaliskuun lopussa ilmoituksen, jonka mukaan se vetäytyy Venäjältä ja myy siellä sijaitsevat omaisuuserät.
Myös Heineken teki Venäjän suhteen samoin: Hollantilaisen talouslehden Het Financieele Dagbladin mukaan Van den Brink sanoi elokuussa odottavansa, että Heinekenin omaisuuserät Venäjällä saadaan myytyä ennen tämän vuoden loppua.
Vaikka Carlsberg on läsnä Venäjällä ja Kiinassa (jossa koronarajoitukset ovat edelleen voimassa, toisin kuin esimerkiksi Euroopassa ja Yhdysvalloissa), monet analyytikot olivat positiivisesti yllättyneitä Carlsbergin vuoden 2022 ensimmäisen puoliskon tuloksesta. Yhtiö on esimerkiksi onnistunut kasvattamaan voittomarginaalejaan. Se on analyytikko Gorhamin mukaan merkittävä saavutus, kun inflaatio otetaan huomioon.
Kiinan osalta Carlsberg on ollut onnekas keskittäessään liiketoiminnan maan länsiosaan. Siellä ei ole juurikaan kärsitty pitkistä ja tiukoista kauppasuluista, toisin kuin idän suurissa kaupungeissa kuten Pekingissä. Carlsbergin liiketoiminta Aasiassa kasvoi 12,2 prosenttia verrattuna viime vuoden ensimmäiseen vuosipuoliskoon. Sen tuotot olutlitraa kohden kasvoivat tämän vuoden ensimmäisellä vuosipuoliskolla 11 prosenttia.
Gorhamin mukaan Carlsbergilla on merkittävimmät kilpailuedut Aasiassa. Hän antaa esimerkiksi Kambodžan, jossa panimon markkinaosuus on yli 25 prosenttia. Malesiassa Carlsberg on toisiksi suurin panimo. Tämä on mielenkiintoista, koska tällä alueella oluen kulutus kasvaa edelleen - toisin kuin esimerkiksi Länsi-Euroopassa. Carlsberg voisi kasvattaa Aasiasta saatua voittoa huomattavasti asettamalla joillekin tuotemerkeilleen ”preemioita”. Tekemällä joistakin tuotemerkeistä ”erikoisempiä”, yhtiö voi tulevaisuudessa nostaa niiden hintaa – ja siten kasvattaa voittomarginaaleja.
Johtopäätökset: markkina-arvo vs. käypä arvo
Gorhamin mukaan kolmesta suurimmasta panimoyhtiöstä vain AB InBevin osake on tällä hetkellä isosti aliarvostettu. Morningstar on arvostanut sen 80 euroon (niin sanottu käypä arvo), kun taas syyskuussa sen osakekurssi on liikkunut 47 ja 51 euron välillä.
Heinekenin osakekurssi on lähellä Morningstarin arvioimaa käypää arvoa (90 euroa).
Morningstar on hiljattain nostanut Carlsbergin arvostusta 910 Tanskan kruunusta (noin 122,35 euroa) 970 Tanskan kruunuun (noin 130,40 euroa). Yhtiön osakekurssi on ollut nousussa maaliskuusta lähtien ja on enää vain hiukan aliarvostettu.
