Venäjän pyrkimykset saada länsimaat lopettamaan Ukrainan tukeminen uhkailemalla kaasuhanojen sulkemisella ei ole toteutunut odotetulla tavalla. Euroopan maat löysivät uusia kaasuntoimittajia ja pienensivät Venäjän osuutta kaasutoimituksistaan noin 45 prosentista alle 10 prosenttiin ja täyttivät samalla kaasuvarastot etuajassa.
Silti ei ole syytä avata vielä samppanjapulloja. Varastoitu kaasu ei riitä ylläpitämään Euroopan teollisuutta ja kotitalouksia yli talven, eikä energiamarkkinoilla olla palaamassa kriisiä edeltäneeseen hintatasoon.
Onko Euroopassa riittävästi kaasua?
Euroopan kaasutilanteen kannalta varastotasot ovat avainasemassa. EU:n asetus velvoittaa 27 jäsenvaltiota täyttämään kaasuvarastot vähintään 80-prosenttisesti 1. marraskuuta mennessä. Tämä näyttää suurelta osin toteutuneen, kuten interaktiivinen karttamme osoittaa.
Euroopan komission tiedottaja Tim McPhie totesi lehdistötilaisuudessa 19. syyskuuta Norjan olevan Euroopan suurin kaasuntoimittaja. Hän totesi myös, että Yhdysvallat on täyttänyt osan kaasuvajeesta ylittämällä EU:n ja Yhdysvaltojen kahdenvälisessä LNG-toimituksia koskevassa sopimuksessa asetetun tason, ja lisäsi että EU "on työskennellyt useiden kumppaneiden, kuten Azerbaidžanin ja Algerian, kanssa ja tehnyt kolmenvälisen sopimuksen Israelin ja Egyptin kanssa".
Jäsenvaltioiden toimien ansiosta eri kaasuntuottajien toimitukset ovat lisääntyneet merkittävästi.
Täydet kaasuvarastot eivät kata koko talven kulutusta
Vaikka kaasua on varastoitu, se ei tarkoita, että patterit ja sulattamot pysyvät Euroopassa lämpiminä läpi talven.
"Kaasuvarastot ovat tarkoitettu kysyntäpiikkeihin, ei jokapäiväiseen käyttöön”, Torinon yliopiston energiataloustieteen professori Massimo Nicolazzin muistuttaa.
"Varastokapasiteetti kattaa alle puolet talvikulutuksestamme, ja varastojen tehokkuus riippuu putkiston paineesta. Kun varastot tyhjenevät, putkiston paine alenee ja varastoista saadaan entistä vähemmän kaasua. Sen vuoksi tiettyinä vuodenaikoina – tyypillisesti maaliskuussa – varastojen käyttö vaikeutuu."
Täydet kaasuvarastot eivät siis tarkoita, että voisimme viettää talven huoletta.
Euroopalla ei ole vielä yhteistä vastausta
Syyskuun lopussa pidetyssä Eurooppa-neuvoston kokouksessa EU:n energiaministerit sopivat "hätätoimenpidepaketista", jolla tuskin on suurta vaikutusta.
Hätätoimenpiteet sisältävät hintakaton ydinvoimalle ja uusiutuville energialähteille (180 euroa megawattitunnilta), 33 prosentin veron fossiilisten polttoaineiden tuottajille ja viiden prosentin vähennystavoitteen sähkönkulutuksessa.
Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen totesi energianeuvoston kokouksen jälkeen: "Energiakriisi on vakava, ja se edellyttää Euroopalta yhteistä vastausta, meidän on tehtävä enemmän." Yhteinen vastaus on ollut hidas, sillä Pohjois-Eurooppa ja erityisesti Saksa vastustavat edelleen kaasun tuontihinnan ylärajaa.
Sen sijaan Saksa käyttää 200 miljardia euroa saksalaisten kotitalouksien ja yritysten auttamiseksi. Se on valmis maksamaan kaasutoimituksista enemmän vaarantamatta energiaintensiivistä talouttaan. Saksan toimenpide voi olla tehokas, mutta se on vastoin näkemystä yhtenäisestä eurooppalaisesta vastatoimesta. Lisäksi se saattaa myös olla EU:n kilpailulainsäädännön mukaista laitonta valtiontukea.
"Nykyisten sopimusten osalta hintakattoa voitaisiin soveltaa vain kaasuputkiin, mutta ei missään tapauksessa nesteytetyn maakaasun (LNG) markkinoilla, sillä kaikki nesteytetty maakaasu menisi välittömästi Aasiaan", Nicolazzi kommentoi.
Voitaisiinko LNG:n hinta sitoa indeksiin?
EU:n komissio ilmoitti epävirallisessa asiakirjassa halustaan luoda nesteytetylle maakaasulle kaupankäyntiin perustuvan hinnansäätelyjärjestelmän. Venäjän kaasutoimitusten väheneminen ja nesteytetyn maakaasun maahantuonnin ennätysmäinen kasvu ovat aiheuttaneet epätasapainoa nykyisessä hinnoittelumekanismissa, hollantilaisessa TTF-pörssissä.
Vaihtoehtoisen LNG-hinnansäätelyjärjestelmän, jota markkinatoimijat voisivat käyttää vapaaehtoisesti, tulisi heijastella todellisia hintoja ja siten perustua todennettavissa oleviin LNG-lastien toimitushintoihin.
Italian ekologisesta siirtymävaiheesta vastaava ministeri Roberto Cingolani nosti tämän idean esiin ehdottamalla, että ”kaasun hinta tulisi indeksoida kytkemällä se pörsseihin, jotka ovat vakaampia kuin TTF, jolla ei ole mitään tekemistä todellisen tilanteen tai kysynnän ja tarjonnan mekanismien kanssa", ja että "on tullut aika eurooppalaiselle indeksille, joka on totuudenmukaisempi".
Eurooppalaisten on valmistauduttava säännöstelyyn
Kestää luultavasti kuukausia ennen kuin TTF:lle saadaan toinen vaihtoehto. Toistaiseksi Euroopan ainoa mahdollisuus saada kaasukiintiöitä nopeasti lisää on vähentää kulutusta. Monet Euroopan maat ovat jo esittäneet kansallisia suunnitelmia energiankulutuksen hillitsemiseksi.
Joudummeko siis viettämään talven kylmässä?
"On hankala sanoa, talven 'vaikeus' riippuu varmasti monista tekijöistä", Nicolazzi sanoo. "Tarvitsemme kaasutoimituksia Venäjältä. Sen jälkeen voimme vain toivoa leutoa talvea, tuulista Pohjanmerta ja että Ranskan ydinvoimalat palaavat tammikuussa 100 prosentin kapasiteettiin."
"Varmaa on vain, että tarvitsemme suunnitelman säännöstelyn varalle”, Nicolazzi sanoo. "Ihmisten on tiedostettava se ja olla valmiina, jos se toteutetaan. Tällä hetkellä energiatehokkuuden ja energiansäästön tulisi olla päättäjien mantra."
Seuraavat kolme vuotta
Goldman Sachsin syyskuun alussa julkaiseman analyysin mukaan eurooppalaisen kaasun hinnan odotetaan laskevan merkittävästi tulevien kuukausien aikana. Amerikkalainen investointipankki arvioi kaasun hinnan laskevan alle 100 euroon megawattitunnilta vuoden 2023 ensimmäiseen neljännekseen mennessä täysien kaasuvarastojen ansiosta. Hinnan uskotaan nousevan jälleen kesällä, jolloin varastot on täytettävä uudelleen.
Goldmanin analyytikoiden mukaan Euroopan varastoiden täyttöaste pysyy maaliskuun loppuun asti vähintään 20 prosentissa.
"Kaasusta on todennäköisesti pulaa myös ensi vuonna, suurin piirtein samalla tavalla kuin nyt, joten en usko hintojen laskevan paljon ", Nicolazzi perustelee.
"Talvi 2024-2025 tulee olemaan parempi, koska meillä on silloin enemmän toimituskapasiteettia käytössä, mutta kaasusta tulee olemaan edelleen pulaa. Sen sijaan seuraavana vuonna saatamme vihdoin palata pitkän aikavälin tilanteeseen. Kaikki riippuu tietysti kysyntäpuolesta."
