Federal Reserve, Bank of England ja Euroopan keskuspankki julkistivat korkopäätökset helmikuun alussa. Samaan aikaan osakemarkkinat Frankfurtista New Yorkiin ja Shanghaihin ovat viime viikkoina vahvistuneet merkittävästi. Tässä on katsaus markkinoihin viiden kaavion avulla.
Euroopan osakemarkkinat aloittivat vuoden 2023 nousussa. Deutsche Bank Research totesi tiedotteessaan, että Stoxx 600 -indeksi saavutti parhaan kokonaistuoton vuositasolla sitten indeksin perustamisen vuonna 1987. Euroopan osakemarkkinat tuottivat jopa paremmin kuin Yhdysvaltain markkinat. Myös Iso-Britannian osakemarkkinoilla on ollut vahva alkuvuosi.
Ukrainan sodasta ja siitä johtuvista makrotaloudellisista epävarmuustekijöistä huolimatta on useita syitä, jotka tukevat osakemarkkinoiden viimeaikaista nousutrendiä.
"Kiinan uudelleen avautuminen, energian hintojen lasku ja inflaation jäähtyminen vahvistavat pitkän aikavälin positiivista näkemystämme osakkeista", BlackRock Investment Institute (BII) totesi viikoittaisessa kommentissaan. "Uskomme silti, että markkinaoptimismi on tullut liian aikaisin."
"Uskomme, että sijoittajat, jotka odottavat Fedin laskevan korkoja myöhemmin tänä vuonna, tulevat todennäköisesti pettymään - vaikka taantuma tulisikin ja alkaisimme näkemään enemmän rahapolitiikan ylikiristämisestä aiheutuneita taloudellisia vahinkoja ", BII:n analyytikot sanovat. Tutkimukset osoittavat, että kestää usein yli vuoden, ennen kuin koronnostojen ja/tai likviditeettipulan vaikutus tehoaa täysimääräisesti reaalitalouteen.
EKP:n pääjohtaja Christine Lagarde ja Alankomaiden keskuspankin pääjohtaja Klaas Knot tekivät Davosin Maailman talousfoorumissa selväksi, että he haluavat pitää kiinni 0,50 prosenttiyksikön koronnostoista helmi- ja maaliskuun kokouksissa.
Korkotaso määrittää myös valuuttamarkkinoiden kehitystä. Vuonna 2022 Yhdysvaltain dollari kehittyi erittäin vahvasti suhteessa euroon ja muihin tärkeimpiin valuuttoihin, joka johtui Yhdysvaltojen korkeammista koroista ja heikosta riskinottohalusta. Esimerkiksi kauppapainotettu dollari-indeksi (DXY) nousi viime vuonna noin 10 prosenttia.
George Saravelos Deutsche Bank Researchista kuitenkin korostaa, että EUR/USD:n laskua on ohjannut täysin dollarin arvonnousu eikä erityisesti euroon liittyvät tekijät. Markkinat ovat viime kuukausina hamstranneet valtavasti dollareita – määrä on verrattavissa Lehman Brothersin romahduksen, koronaviruksen tai Trumpin kauppasodan aikaisiin ajanjaksoihin. Saraveloksen mukaan tämä on johtanut merkittävään dollarin yliarvostukseen.
Syyskuun lopussa euro laski alle tasakurssin suhteessa Yhdysvaltain dollariin, mutta on sittemmin noussut huomattavasti. Deutsche Bankin mielestä suurin riski euron vahvistumiselle suhteessa Yhdysvaltain dollariin on, että jokin merkittävä maailmanlaajuinen tapahtuma johtaa dollarin riskipreemion entistäkin voimakkaampaan uudelleenhinnoitteluun.
Amundin analyytikot odottavat Yhdysvaltain dollarin heikkenevän tänä vuonna. Salkunhoitajan mukaan dollari teki yhden kaikkien aikojen voimakkaimmista nousuista vuonna 2022. ”Riskiä karttavat omaisuusluokat laskivat, epävarmuus muuttui markkinoiden epävakaudeksi, ja kaikkien G10-maiden valuutat kärsivät poikkeuksetta. Yhdysvaltain inflaation hidastuminen ja mahdollisuus pienempiin koronnostoihin Fediltä toimivat hiljattain rajuina todellisuuden tarkistuksina. Dollarin korjausliike oli valtava”, salkunhoitaja huomauttaa.
Myös euroalueella toiveet inflaation hidastumisesta ovat lisääntyneet, ja viimeisimmät tiedot osoittavatkin inflaation todella hidastuneen. Tärkein syy inflaation hidastumiseen on energian hintojen lasku. Esimerkiksi Alankomaiden TTF-pörssissä maakaasun hinta seuraavana päivänä toimitettuna oli helmikuun alussa noin 58 euroa/MWh, joka on alhaisimpia lukemia sitten Ukrainan sodan syttymisen.
Öljyn hinta on laskenut huomattavasti kesän huippulukemista. Sääilmiöt, vaimea teollisuustoiminta ja Kiinan koronarajoitukset hidastivat kysyntää OECD-maissa.
Kansainvälisen energiajärjestön (IEA) mukaan tilanne on todennäköisesti kääntymässä päälaelleen, kun Venäjä ja Kiina lasketaan mukaan. ”Vuonna 2023 öljyn maailmanlaajuinen kysyntä tulee kasvamaan 1,9 miljoonalla barrelilla päivässä ennätykselliseen 101,7 miljoonaan barreliin päivässä, ja lähes puolet tästä kasvusta tulee Kiinasta sen poistettua koronarajoitukset”, järjestön ennusteessa todetaan.
Samaan aikaan OPEC+ -maiden öljytarjonnan odotetaan vähenevän Venäjään kohdistuvien pakotteiden vuoksi. ”Vuonna 2023 maailman öljyntarjonnan kasvu hidastuu 1 miljoonaan barreliin päivässä, kun taas viime vuonna kasvua oli 4,7 miljoonan barrelia päivässä.”
Ei-OPEC+ -maiden öljytarjonnan kasvu kompensoi laskua Venäjän öljytarjonnassa. ”Yhdysvallat on maailman johtava öljytarjonnan kasvun lähde, ja yhdessä Kanadan, Brasilian ja Guyanan kanssa se on saavuttamassa vuotuisen tuotantoennätyksen toista vuotta peräkkäin”, IEA toteaa tammikuun 2023 öljymarkkinaraportissaan.
Peking nollasi teollisuuspolitiikkansa joulukuussa, kun se teki täyskäännöksen koronapolitiikassa. Lockdownien äkillinen päättyminen johti aluksi korkeisiin koronatartuntoihin, joka edelleen johti palveluliiketoiminnan hidastumiseen sekä työvoimapulaan teollisuustuotannossa.
"Joulukuu saattoi olla Kiinan lähitulevaisuuden kasvun pohjalukema. Indikaattorit viittaavat taloudellisen toiminnan nopeaan elpymiseen, sillä infektio on todennäköisesti saavuttanut huippunsa koko maassa", sanoo JP Morgan Asset Managementin markkinastrategi Chaoping Zhu.
Lockdownien päättymisen ja poliittisten elvytystoimien ansiosta Kiinan talouden elpymisen pitäisi osoittautua kestäväksi vuonna 2023. "Palvelualojen pitäisi olla varhaisia hyötyjiä, kun patoutunut kysyntä vapautuu. Myös kulutustuotteiden myynti saattaa piristyä luottamuksen paranemisen ja jatkuvan poliittisen tuen ansiosta", Zhu sanoo. Lisäksi kotitaloudet ovat keränneet käteistä pandemian aikana. Tämä uusi optimismi tuntuu osakemarkkinoilla. Morningstar China -indeksi on noussut noin 11 prosenttia joulukuun alusta ja lähes 45 prosenttia lokakuun lopun matalimmasta tasostaan.
