Global Gender Gap Index 2023 -indeksin mukaan Norja, Suomi ja Ruotsi nostetaan esiin kärkimaiden joukossa sukupuolten tasa-arvon osalta neljällä keskeisellä ulottuvuudella: taloudellinen osallistuminen ja mahdollisuudet, koulutustaso, terveys sekä poliittinen vaikutusvalta.
Rahastojen hallinnoinnissa tilanne on kuitenkin toinen. Morningstar havaitsi tutkimuksessaan Pohjoismaiden naispuolisten rahastonhoitajien määrästä, että naiset ovat edelleen erittäin aliedustettuja.
Ruotsi on Pohjoismaista menestynein, mutta erittäin vaatimattomat 9 prosenttia rahastoista on naisen tai kokonaan naisista koostuvan tiimin hallinnoimia. Tanskassa tulos on vielä järkyttävämpi: vain 1 prosenttia rahastoista eli neljä rahastoa 684:stä on naisen tai naistiimin hallinnoimia. Norjassa vastaava luku on 6 prosenttia ja Suomessa 5 prosenttia.
Suomessa on enemmän Per tai Antti -nimisiä kuin naisjohtajia
Suomessa nainen tai naisista koostuva tiimi hallinnoi noin 5% rahastoista. Naisjohtajia on yhteensä 40, kun taas Per tai Antti-niminen henkilö hallinnoi 45:tä rahastoa. Tämä tarkoittaa, että on todennäköisempää, että rahastonhoitajasi nimi on Per tai Antti kuin että rahastonhoitajasi on nainen.
Anders-niminen henkilö hallinnoi lähes neljä kertaa enemmän rahastoja kuin Tanskassa on naispuolisia rahastonhoitajia
Kuva on kuitenkin synkempi Tanskassa, jossa Anders-niminen henkilö hallinnoi lähes neljä kertaa enemmän rahastoja kuin naispuolisia rahastonhoitajia on yhteensä. Ruotsissa Johan- tai Carl-Johan-niminen henkilö hallinnoi 80:tä rahastoa, kun taas naispuolisia rahastonhoitajia on yhteensä 75 kappaletta. Norjan rahastomarkkinoilla Harald-niminen henkilö hallinnoi 32:tä rahastoa, kun taas naispuolisia rahastonhoitajia on yhteensä 25.
Miksi naispuolisia rahastonhoitajia on niin vähän? Suoriutuminen ei ole vastaus
Morningstarin tutkimuksessa todetaan, että suoriutuminen ei selitä naisten vähäistä osallistumista rahastoalalle. Myöskään ajatus siitä, että miehet olisivat menestyneet paremmin, ei saanut tukea aineistosta. Lisäksi Morningstar löysi viitteitä siitä, että rahastoalalla voisi olla parempi, jos rahastojen johdossa olisi enemmän naisia.
Anne Brusila, at Morningstar Awards for Investing Excellence in Helsinki 2024. Photo: Morningstar
Anne Brusila, eQ:n salkunhoitaja ja Morningstar Awards for Investing Excellence -kilpailun voittaja vuonna 2024, kertoo Morningstarille, että hän koki uransa alussa vaaleana nuorena naisena joutuvansa todistelemaan taitojaan hieman enemmän verrattuna joihinkin miespuolisiin kollegoihinsa.
"Toisaalta sukupuolten tasa-arvon suhteen on tapahtunut paljon muutosta kymmenen vuoden aikana, ja meidän alallamme tulokset puhuvat puolestaan, joten saavutukset ovat tärkeitä sukupuolesta huolimatta", Anne Brusila sanoo.
Kaiken kaikkiaan hän toteaa, että hänen kokemuksensa hyvin miesvaltaisella alalla on ollut erittäin myönteinen, vaikka hänellä ei olekaan paljon vertailukohtaa, koska hän on viettänyt koko uransa samalla alalla. Hänen työpaikallaan eQ:ssa on kuitenkin naispuolisia kollegoita muissa tehtävissä.
"Näkyy jo yliopistoissa"
Jo opiskeluaikanaan Anne Brusila huomasi jyrkän eron nais- ja miesopiskelijoiden tasossa.
"Jo opiskeluaikana vuosituhannen alussa näkyi, että Helsingin kauppakorkeakoulun rahoitusosastolla oli selvästi enemmän miesopiskelijoita, ja valitettavasti myös jotkut rahoitusalan naispuoliset pääaineopiskelijat päättivät vaihtaa kesken opintojensa jollekin muuhun pääaineeseen, esimerkiksi laskentatoimeen", hän kertoo.
Tämän lisäksi muutamat paikalla olleet naiset ilmaisivat kokevansa ympäristön liian kilpailulliseksi, mikä saattaa viitata siihen, että naiset pelkäävät menestymispaineita, sillä rahastonhoitoalalla tuloksesi on selvästi nähtävissä ja sitä verrataan jatkuvasti markkinoihin ja vertaisryhmään.
"Tarvitaan myös tiettyä riskinsietokykyä ja kykyä tehdä nopeita päätöksiä rajallisella tietomäärällä. Ehkä nuoret miehet ovat vain itsevarmempia eivätkä pelkää epäonnistumista", hän toteaa.
Yliopisto on ensimmäinen paikka, jossa voi kehittyä, mutta itse työssä tarvitaan enemmän tietoa
Jotta rahastonhoitajina toimivia naisia saataisiin tulevaisuudessa lisää, Anne Brusilan mielestä on aloitettava jo yliopistotasolta, jotta useampia naisia saataisiin ylipäätään opiskelemaan rahoitusta.
"Ja ehkä meidän pitäisi myös levittää enemmän tietoa itse työstä ja siitä, millaista on työskennellä naisena miesvaltaisella alalla, jolla saattaa edelleen olla leima, että se on hyvin aggressiivinen ja kilpailuhenkinen ympäristö", hän toteaa.
"Onneksi nykyään yhä useammat naiset ovat ylipäätään kiinnostuneita sijoittamisesta, sillä on esimerkiksi kaikenlaisia naisten pitämiä podcasteja ja blogeja, jotka innostavat naisia sijoittamiseen", Anne Brusila lisää.
