Hiljattain julkaistussa Diversification Landscape 2024 -raportissamme Christine Benz, Karen Zaya ja minä perehdyimme syvällisesti siihen, miten eri omaisuusluokat ovat menestyneet parin viime vuoden aikana ja miten korrelaatiot* ovat muuttuneet. Lisäksi käymme läpi, mitä nämä muutokset merkitsevät sijoittajille ja rahoitusneuvojille, jotka yrittävät rakentaa hyvin hajautettuja salkkuja. Tarkastelimme myös, miten korrelaatiot kehittyvät korkojen nousun, inflaation ja talouden taantumien aikana.
Yksi keskeinen havainto: Korkeampi inflaatio yleensä lisää yhteyttä osakkeiden ja joukkovelkakirjojen välillä, mikä heikentää niiden yhdistämisen hyötyjä sijoitussalkussa.
Toukokuussa 2021 alkanut inflaation nousu teki markkinaolosuhteista paljon haastavammat. Toimitusketjujen häiriöt, kireät työmarkkinat, Ukrainan sota ja voimakas talouskasvu nostivat yhdessä inflaatiota aiemmalta maltilliselta tasoltaan. Kuluttajahintojen vuosimuutos nousi yli 7 prosenttiin vuoden 2021 loppuun mennessä ja nousi jopa 9 prosenttiin vuoden 2022 puoliväliin mennessä. Inflaatiopaineet hellittivät vuoden 2023 aikana, mutta inflaatio pysyi kuitenkin Federal Reserven asettaman 2 prosentin tavoitteen yläpuolella.
Korkeampi inflaatio johti merkittävään muutokseen. Viimeisten 30 vuoden aikana inflaatio oli pääosin pysynyt poikkeuksellisen matalana. Lukuun ottamatta 2000-luvun puolivälissä tapahtunutta lyhyttä nousua, inflaatio oli yleensä ollut selvästi alle pitkän aikavälin historiallisen keskiarvon, eli noin 3,2 prosenttia.
Keskimääräistä alhaisempi inflaatio puolestaan loi lähes ihanteelliset olosuhteet osakkeiden ja joukkovelkakirjojen korrelaatiolle. Kun inflaatio oli suurimmaksi osaksi poissa, osakkeet ja joukkovelkakirjat liikkuivat pitkälti toisistaan riippumatta. Itse asiassa osakkeiden ja joukkovelkakirjojen kolmen vuoden liukuvat korrelaatiot olivat johdonmukaisesti negatiivisia (tai juuri ja juuri nollan yläpuolella) marraskuusta 2000 vuoteen 2020.
Korrelaation jyrkkä kasvu
Näiden olosuhteiden ollessa nyt kaukainen muisto, ei pitäisi tulla yllätyksenä, että osakkeiden ja joukkovelkakirjojen välinen korrelaatio on kasvanut jyrkästi. Osakkeiden ja joukkovelkakirjojen korrelaatio kääntyi positiiviseksi vuonna 2021, saavuttaen 0,58:n koko vuoden keskiarvona vuosina 2022 ja 2023.
Korrelaatioiden viimeaikainen noususuuntaus on ollut epätavallisen dramaattinen, mutta ei ennennäkemätön. Kuten edellisessä artikkelissani totesin, osakkeiden ja joukkovelkakirjojen välinen korrelaatio on usein ollut positiivinen useiden vuosien ajan. Esimerkiksi näiden kahden omaisuuslajin kolmen vuoden korrelaatiokertoimet olivat jatkuvasti nollan yläpuolella elokuusta 1966 elokuuhun 1974. Osakkeiden ja joukkovelkakirjojen korrelaatiot olivat myös jatkuvasti positiivisia lokakuusta 1974 aina vuoden 2000 loppuun saakka.
Tutkimme myös korrelaatioita tiettyjen korkean inflaation ajanjaksojen aikana, jotka yleensä määritellään ajanjaksoiksi, jolloin inflaatio kasvoi vähintään 5 prosenttia vuodessa ja pysyi korkeana vähintään kuusi kuukautta.**
Kuten alla olevasta taulukosta näkyy, osakkeiden ja joukkovelkakirjojen välinen korrelaatio kasvoi joillakin ajanjaksoilla, mutta ei kaikilla. Yleisesti ottaen korrelaatiot kasvoivat eniten ajanjaksoina, jolloin inflaatio oli sekä korkea (kaksinumeroinen) että pitkäkestoinen (vähintään kolme vuotta).Toisen maailmansodan jälkeen inflaatio oli epätavallisen korkea (johtuen sota-ajan palkka- ja hintasäännösten poistamisesta ja sotilaiden paluusta), mutta kuluttajahintojen nousu kesti vain noin vuoden. Viime aikoina Kiinan voimakas talouskasvu vauhditti kuluttajahintojen nousua vuosina 2007 ja 2008, mutta inflaatio pysyi alle 6 prosentissa ja kesti alle vuoden.
Dramaattisimmat korrelaatiomuutokset tapahtuivat helmikuun 1966 ja tammikuun 1970 välisenä aikana (alhaisen työttömyyden ja voimakkaan talouskasvun ansiosta) ja helmikuun 1977 ja maaliskuun 1980 välisenä aikana (öljyn hinnannousun, öljynvientikiellon ja siihen liittyvien hintashokkien sekä ekspansiivisen rahapolitiikan ansiosta). Korrelaatiot olivat molemmilla ajanjaksoilla samansuuruiset, 0,26 ja 0,28. Sekä korkojen että inflaation nopea muuttuminen on johtanut osakkeiden ja joukkovelkakirjojen korrelaatioiden viimeaikaiseen voimakkaaseen nousuun.
Vaikutukset sijoitussalkkuun - pitäisikö joukkovelkakirjalainoja välttää?
Näistä malleista voidaan vetää pari keskeistä johtopäätöstä. Ensinnäkin sekä inflaatio- että korkoympäristö ovat muuttuneet perusteellisesti. Niin kauan kuin inflaatio- ja korkonäkymät pysyvät epävarmoina, on todennäköistä, että osakkeiden ja joukkovelkakirjojen välinen korrelaatio pysyy korkeampana kuin aiemmin. Osakkeiden ja keskipitkän aikavälin valtion joukkovelkakirjalainojen välinen korrelaatio oli noin 0,6 viimeisen 12 kuukauden aikana, päättyen huhtikuun 30. päivään 2024.
Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että sijoittajien tulisi välttää joukkovelkakirjoja. Vaikka osakkeet ja joukkovelkakirjat voivat liikkua samansuuntaisesti inflaation aikana, joukkovelkakirjat voivat edelleen tarjota merkittäviä hajautusetuja ja olla olennainen osa salkun vakauttamista sekä riskien hallintaa.
* Korrelaatio tarkoittaa, että omaisuusluokilla on taipumus liikkua samaan suuntaan.
** Inflaatioajat perustuvat parametreihin, jotka on kuvattu kirjassa Neville, H., Draaisma, T., Funnell, B., Harvey, C.R., & Van Hemert, O. 2021. ”The Best Strategies for Inflationary Times”. ssrn.com/abstract=3813202.
