Osinkoa maksavien osakkeiden omistaminen on strategia, joka kiinnostaa monia sijoittajia. Ohjeita osinkosalkun rakentamiseen on saatavilla runsaasti. Mutta ei tarvitse tavoitella osinkosalkkua ollakseen kiinnostunut suhteellisesti korkeaa osinkoa maksavista osakkeista.
Osinkoa maksavien osakkeiden omistaminen tarkoittaa, että saat tuottoa myös osakemarkkinoiden laskusuhdanteiden aikana. Tämä voi olla tervetullutta erityisesti epävarmoina aikoina. Pitkällä aikavälillä vaikea markkinaympäristö voi kuitenkin pakottaa myös tiettyjen toimialojen/sektoreiden yritykset tarkistamaan osinkopolitiikkaansa ja joskus jopa perumaan tulevan osingon.
Alla on listattu pohjoismaisia osakkeita, joilla on tällä hetkellä korkein odotettu osinkotuotto Morningstar Nordic -indeksin mukaan. Kyse on indeksistä, joka koostuu noin 320 osakkeesta ja seuraa pohjoismaisten suurten, keskisuurten ja pienten yhtiöiden kehitystä, edustaen 97 % sijoituskelpoisesta markkina-arvosta.
Intrum on jätetty pois, sillä yhtiö ei suunnittele osingonmaksua vuodelle 2024.
Osake, joka onnistuu valtaamaan ykkössijan on norjalainen Höegh Autoliners. Osakkeen odotettu osinkotuotto on 29,4 %, ja osake on noussut vuoden alusta yli 66 % Norjan kruunuissa laskettuna. Höegh Autoliners tarjoaa maailmanlaajuisia kuljetuspalveluita, mukaan lukien autojen, koneiden ja kuorma-autojen merikuljetukset.
Norjalaiset yritykset dominoivat myös listan muita osia, sillä Pohjoismaiden kymmenestä parhaiten osinkoa maksavasta osakkeesta kahdeksan sijaitsee Norjassa. Näihin kuuluvat toiseksi ja kolmanneksi sijoittuneet MPC Container Ships ja BW LPG, joiden odotetut osinkotuotot ovat 26,5 % ja 22,2 %. BW LPG on myös ainoa osake listalla, jolla on osingonjakohistoriaa viimeisten viiden vuoden ajalta. Avance Gas Holding sijoittuu neljänneksi 20,0 prosentin odotetulla osinkotuotolla, ja Wallenius Wilhelmsen seuraa perässä 17,5 prosentin osinkotuotolla.
Ainoa tanskalainen yritys kärkisijoilla on TORM, jonka odotettu osinkotuotto on 16,5 prosenttia. TORM yhdistää monia norjalaisia yrityksiä siinä, että ne toimivat öljy- ja kaasuteollisuudessa. Kymmenestä korkeimman osingon maksavasta yrityksestä kuuden liiketoiminta liittyy 50-100 prosenttisesti tähän alaan, joka tunnetaan yleensä runsaista osingoista. Norjalaisia yrityksiä ovat BW LPG, Avance Gas Holding, Vår Energi, Cool Co ja Hafnia.
Onko korkea osinkotuotto aina positiivinen asia?
Osinkotuotto lasketaan seuraavasti: osakekohtainen osinko jaettuna osakkeen senhetkisellä hinnalla.
Teoriassa korkea osinkotuotto voi vaikuttaa houkuttelevalta, sillä se tarkoittaa suurta osinkoa suhteessa osakkeen hintaan. Asia ei kuitenkaan ole niin yksinkertainen. Osakekurssit vaihtelevat, mikä voi vaikuttaa osinkotuottoon merkittävästi, erityisesti jos osakekurssiin vaikuttavia merkittäviä tapahtumia ilmenee.
Määritelläkseen, onko osinkotuotto "hyvä", tulee verrata yhtiön osinkotuottoa sen historiallisiin tuloksiin ja saman toimialan muihin yrityksiin. Mikäli osakkeen osinkotuotto on poikkeuksellisen korkea, voi olla hyödyllistä pohtia, mistä tämä johtuu.
Johtuuko korkea osinkotuotto osakkeen arvon suuresta laskusta? Osakekurssin lasku voi viitata yhtiön ongelmiin, ja pahimmillaan se voi johtaa suunnitellun osingon peruuntumiseen. On suositeltavaa verrata kurssilaskua toimialan muihin yrityksiin ja tutustua aiheeseen tarkemmin, jotta saa paremman käsityksen yhtiön mahdollisuuksista selviytyä taantumassa.
On syytä pohtia, miten talouden mahdollinen heikentyminen voisi vaikuttaa osinkoihin tulevaisuudessa. Mieti, uskotko korkean osinkotuoton jatkuvan vai onko olemassa riski sen pienenemisestä. Osingon leikkaamista pidetään usein heikkouden merkkinä.
Seuraa osingonjakosuhdetta
Osingonjakosuhde on tärkeä mittari, kun arvioidaan yhtiön mahdollista tarvetta alentaa tai nostaa osinkojaan tulevaisuudessa. Tämä suhdeluku vaihtelee eri yhtiöiden kesken, mutta se on tyypillisesti 30-70 prosenttia vuotuisesta tuloksesta. On olemassa myös yrityksiä, joiden osingonjakosuhde ylittää 100 %. Mikäli yhtiö on saavuttanut edellisenä vuonna heikomman tuloksen, mutta sillä on edelleen runsaasti varoja, se voi päätyä jakamaan enemmän kuin kyseisen vuoden tuloksen. Näin toimiessaan se välttää osingon pienentämisen aikaisempaan vuoteen verrattuna.
Alhainen osingonjakosuhde voi olla osoitus siitä, että osinkoa voidaan nostaa pitkällä aikavälillä, kun taas liian korkea osingonjakosuhde voi olla osoitus siitä, että osinkotaso ei ole kestävä pitkällä aikavälillä.
Viimeisen viiden vuoden aikana suurimpia osinkoja maksaneet osakkeet
Tästä huolimatta on järkevää tarkastella osakkeita, joilla on pidempi historia korkeista osinkotuotoista. On huomionarvoista, että useimmilla yllä olevan listan yhtiöillä ei ole ollut johdonmukaista osingonmaksua viimeisen viiden vuoden aikana, mikä usein jättää tämän sarakkeen tyhjäksi. Alla on lueteltu kymmenen osaketta, joiden keskimääräinen osinkotuotto on ollut korkein viimeisten viiden vuoden aikana.
Listan kärjestä löytyy kuitenkin edellisestä taulukosta tuttu nimi, nimittäin norjalainen BW LPG, jonka keskimääräinen osinkotuotto on ollut 13,3 prosenttia viimeisten viiden vuoden ajalta. Norjalaiset yritykset ovat jälleen kärjessä, mutta listalta löytyy myös kaksi tanskalaista, kaksi ruotsalaista ja yksi suomalainen yritys. Tanskan osalta listalla on kaksi varustamoa: D/S Nordenin viiden vuoden keskimääräinen osinkotuotto on 9,7 prosenttia, ja A.P. Møller-Mærsk A/S:n vastaava luku on 7,3 prosenttia.
Ruotsia edustaa Intrum, joka on jätetty pois edellisestä taulukosta, koska yritys on ilmoittanut peruvansa osingon vuodelle 2024. Tämä on ensimmäinen kerta 20 vuoteen, kun yhtiö ei maksa osinkoa.
Ainoa mukana oleva suomalainen yhtiö, kiinteistöomistaja ja rakennuttaja Citycon, on viimeisen viiden vuoden aikana tarjonnut keskimäärin 7,7 prosentin osinkotuoton. Yhtiön osakkeen arvo on kuitenkin laskenut yli 20 % vuoden alusta. Ruotsalainen Intrum on kohdannut vielä suurempia vaikeuksia, sillä sen osakkeen arvo on laskenut vuodessa 30 %.
Milloin osingot maksetaan?
Osinko on yrityksen osakkeenomistajilleen maksama käteisvarojen tai muiden varojen erä, joka on keino siirtää arvoa niille, jotka ovat tukeneet yritystä pääomalla osakkeita ostamalla. Yleisimmin yritys jakaa osinkoina joko koko edellisen tilikauden voittonsa tai osan siitä.
Jos olet sijoittanut osinko-osakkeisiin, haluat luonnollisesti tietää, milloin osingot maksetaan. Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa osingot maksetaan yleensä yhtiökokousten yhteydessä. Tämän vuoksi useimmat osingot maksetaan keväällä, erityisesti huhti- ja toukokuussa, jotka ovat osinkojen huippusesonkia. Joillakin yhtiöillä on kuitenkin tapana maksaa osinkoja myös muina aikoina, ja marraskuu on toinen yleinen osinkojen maksukuukausi näissä maissa. Lisäksi jotkin yhtiöt maksavat osinkoja useammin kuin kerran vuodessa. Suomessa isoimmat yhtiöt maksavat osinkoja yleensä kaksi kertaa vuodessa, tyypillisesti huhti-toukokuussa ja loka-marraskuussa.
Osinkoa maksavat osakkeet ovat houkuttelevia siksi, että ne voivat tuottaa passiivista tuloa vuodesta toiseen pelkästään osakkeiden omistamisesta. Jotkut pitävät osinkoja myös merkkinä vakaasta ja kypsästä yrityksestä sekä pitkän aikavälin kannattavuudesta.
Ole tarkka ulkomaisten osinkojen verotuksen kanssa!
On tärkeää tietää, missä maassa osakkeen kotipaikka on verosopimuksen mukaan. Osakkeella voidaan käydä kauppaa useissa eri maissa, mutta osakkeen liikkeeseen laskevalla yhtiöllä on yksi maa, jossa osingon verotus määräytyy.
Se, minkä maan kanssa yrityksellä on voimassa oleva verosopimus, on tärkeää, kun määritetään maksettavaa veroa eli sitä, voidaanko maksamasi ulkomainen vero hyvittää tai vähentää kotimaan verosta. Yksi esimerkki on Nordea. Yhtiön kotipaikka on nykyään Helsingissä, mutta osakkeilla voi käydä kauppaa Ruotsin, Tanskan ja Suomen pörsseissä. Osingon verotus perustuu kuitenkin siihen, että osake on suomalainen.
Tarkista siis, mikä tilityyppi on edullisin ulkomaisten osakkeiden omistamiseen omassa maassasi. Tutki myös millaisia verosopimuksia eri maiden välillä on.
