Euroopan keskuspankki (EKP) alensi torstaina odotetusti korkoja, ja kaikki johtokunnan jäsenet yhtä lukuun ottamatta tukivat EKP:n kolmen ohjauskoron 0,25 prosenttiyksikön alennusta. Samalla EKP nosti inflaatioennusteitaan vuosille 2024 ja 2025. Keskuspankki pidättäytyi määrittelemästä tarkemmin korkoleikkaustensa aikataulua, mikä viittaa siihen, että mahdolliset lisäleikkaukset voivat viivästyä.
• Perusrahoitusoperaatioiden korko: 4,25 %, aiemmin 4,50 %.
• Maksuvalmiusluoton korko: 4,50 %, aiemmin 4,75 %.
• Talletuskorko: 3,75 %, aiemmin 4,00 %.
Euroopan osakemarkkinat laskivat, ja Stoxx Europe 600 -indeksi menetti suurimman osan päivän aikaisemmista voitoista. Euro vahvistui hetkellisesti suhteessa dollariin, mutta palasi pian päivän aiemmalle tasolle.
Euroopan keskuspankin pääjohtaja Christine Lagarde ei esittänyt ohjeistusta tulevasta korkojen leikkauspolusta, vaan toisti aikaisemmat kommenttinsa siitä, että EKP:n neuvosto seuraa datan ohjaamaa lähestymistapaa jokaisessa kokouksessaan.
"Uskon, että suunta on selvä, mutta leikkausten toteutumisnopeus saattaa olla hitaampi kuin alun perin ennakoitiin," kommentoi Morningstarin strategi Michael Field ilmoituksen jälkeen.
"Päivitetyn arvion perusteella inflaationäkymistä, perusinflaation dynamiikasta ja rahapolitiikan välittymisen voimakkuudesta on nyt asianmukaista lieventää rahapolitiikan kiristystä yhdeksän kuukauden vakaan korkotason jälkeen", todettiin tiedotteessa.
Kyseessä on ensimmäinen korkojen lasku talletuksille viiteen vuoteen. Se tulee kymmenen koronnoston jälkeen, jotka alkoivat, kun Frankfurtissa toimiva laitos aloitti koronnostosyklin heinäkuussa 2022.
Ennen torstain ilmoitusta markkinat hinnoittelivat 12 prosentin todennäköisyydellä EKP:n uutta koronlaskua 18. heinäkuuta pidettävässä kokouksessa ja 63,4 prosentin todennäköisyydellä koronlaskua syyskuussa. Vuoden 2024 kolmannen koronlaskun toteutumisesta voidaan keskustella, mutta markkinat eivät enää hinnoittele kuin kahta laskua.
"Viimeinen asia, jonka EKP haluaisi tehdä, on joutua nostamaan korkoja, jos inflaatioluvut räjähtävät jälleen ensi kuussa. Siksi ratkaisu on olla kiirehtimättä päätöksissä", Morningstar Field toteaa. "Olemme kaukana 10,6 prosentin inflaatiohuipuista vain 18 kuukautta sitten, ja nykyisessä vaiheessa matalammat korot näyttävät sopivilta."
Perusrahoituskorko sekä maksuvalmiusluoton ja talletuskorko lasketaan 12. kesäkuuta alkaen 0,25 prosenttiyksiköllä, jolloin ne ovat 4,25 prosenttia, 4,50 prosenttia ja 3,75 prosenttia.
EKP nostaa inflaationäkymiä vuosille 2024 ja 2025
Eurojärjestelmän asiantuntijoiden viimeisimmät tulevaisuuden arviot sekä kokonaisinflaatiosta että ydininflaatiosta on päivitetty ylöspäin vuosille 2024 ja 2025 verrattuna maaliskuun arvioihin. Asiantuntijat arvioivat nyt, että keskimääräinen kokonaisinflaatio on 2,5 % vuonna 2024, 2,2 % vuonna 2025 ja 1,9 % vuonna 2026. Ilman energiaa ja elintarvikkeita laskettu inflaatio ennustetaan olevan keskimäärin 2,8 % vuonna 2024, 2,2 % vuonna 2025 ja 2,0 % vuonna 2026. Talouskasvun odotetaan nousevan 0,9 % vuonna 2024, 1,4 % vuonna 2025 ja 1,6 % vuonna 2026.
EKP laskee korkoja ensimmäistä kertaa ennen Fediä
EKP-neuvosto teki historiaa alentaessaan korkoja ennen amerikkalaista vastinettaan. Leikkaus seurasi kuitenkin muiden länsimaiden suurten keskuspankkien vastaavia toimia. Sveitsin keskuspankki oli ensimmäinen suuri pankki, joka ilmoitti koronlaskusta maaliskuussa, ja sitä seurasi Ruotsin keskuspankki toukokuussa. Keskiviikkona Kanadan keskuspankki ilmoitti laskevansa yön yli -korkoa 4,75 prosenttiin kuuden peräkkäisen tauon jälkeen.
Yhdysvaltain keskuspankki Federal Reserve ilmoittaa rahapoliittisista päätöksistään 12. kesäkuuta ja Englannin keskuspankki 20. kesäkuuta. Yhdysvalloissa koronlaskut viivästyvät ensimmäisen neljänneksen inflaatioyllätyksen vuoksi, sanoi Morningstarin Yhdysvaltain ekonomisti Preston Caldwell. "Odotuksemme Federal Funds Rate -korosta vuoden 2024 lopussa on siirretty 4,75-5,00 prosenttiin aiemmasta 4,25-4,50 prosentista."
Kuinka paljon eurooppalaiset korot laskevat?
Useimmat analyytikot ovat yhtä mieltä siitä, että EKP jättää korot ennalleen 18. heinäkuuta pidettävässä kokouksessaan, mutta jatkaa hitaasti 0,25 prosenttiyksikön koronlaskuja 12. syyskuuta pidettävässä kokouksessa.
"Jos EKP ei olisi tällä viikolla viestinyt niin voimakkaasti korkojen laskusta, uskomme, että olisi ollut kiivas keskustelu siitä, pitäisikö odottaa lisää tietoja viime viikkojen vähemmän tukevista palkka- ja inflaatioluvuista. On hyvin todennäköistä, että Lagarde ohjaa markkinoita odottamaan heinäkuussa, ja seuraava säätö tapahtuu joko syys- tai lokakuussa", sanoi Columbia Threadneedle Investmentsin korkosijoituksista vastaava vanhempi rahastonhoitaja Dave Chappell EKP:n päätöstä edeltävässä markkinakirjeessä.
J. Safra Sarasin Sustainablein pääekonomisti Karsten Junius on samaa mieltä siitä, että syyskuun koronlasku on todennäköisin skenaario. "Uskomme, että rahapolitiikka on ollut liian pitkään liian rajoittavaa. Siksi odotamme lisää koronlaskuja syys-, loka- ja joulukuussa kohti 3,0 prosentin tasoa vuoden lopussa. Markkinat puolestaan hinnoittelevat tällä hetkellä 3,3 prosentin tasoa joulukuussa," hän kirjoitti torstain kokousta edeltävässä markkinakirjeessä.
"Näkemyksemme mukaan rahoitusmarkkinat eivät odota riittäviä koronalaskuja tänä vuonna. Euroalue on selvästi erilainen kuin Yhdysvallat, ja odotamme EKP:n toimivan riippumattomasti Yhdysvaltain keskuspankista ja omien kotimaisten tarpeidensa mukaisesti."
XTB:n tutkimusjohtaja Kathleen Brooks ennakoi vielä kahta korkoleikkausta tälle vuodelle. "Markkinat ovat tällä hetkellä hinnoitelleet, että korkoja lasketaan vielä kahdesti tänä vuonna. Euroalueen korkojen odotetaan olevan 3,25 prosenttia vuoden 2024 lopussa, kun taas Yhdysvalloissa korkojen ennustetaan olevan 4,84 prosenttia", hän totesi torstaiaamuna.
Miten koronlaskut vaikuttavat markkinoihin?
Osakemarkkinoilla on tapana nousta odotettavissa olevien koronlaskujen myötä. Joukkovelkakirjamarkkinoilla korkojen lasku tarkoittaa alhaisempia tuottoja, mikä nostaa joukkovelkakirjojen hintoja. Alhaisemmat korot tekevät myös olemassa olevista joukkovelkakirjalainoista, erityisesti niistä, jotka on laskettu liikkeeseen korkean korkotason aikana, houkuttelevampia tuoton kannalta.
Samaan aikaan pankkitilien käteissäästökorot todennäköisesti laskevat, mikä on haitaksi säästäjille. Lainanottajat puolestaan hyötyvät alhaisemmista koroista, kun kulutusvelat ja asuntolainat halpenevat. EKP raportoi viimeisimmässä talouskatsauksessaan, että yrityslainojen korot ovat laskeneet hieman 5,2 prosenttiin vuoden 2023 loppuun mennessä, mutta asuntolainojen korot ovat nousseet 4,0 prosenttiin.
