Tästä syystä Helsingin pörssi on jäänyt jälkeen muista pohjoismaisista pörsseistä

Pohjoismaisia osakemarkkinoita on usein kehuttu niiden korkeasta laadusta ja hyvistä tuotoista, mutta onko Helsingin pörssi jäämässä jälkeen muista pohjoismaisista pörsseistä?

Jon Hednäs 20.06.2024
Facebook Twitter LinkedIn

finnish flag

Viime vuodet ovat olleet varsin vauhdikkaita maailman osakemarkkinoilla. Erilaisia ilmiöitä on tullut ja mennyt. Tällä hetkellä kuulee jatkuvasti uutisia uusista pörssiennätyksistä, etenkin Yhdysvalloissa, missä teknologiayritykset kuten Microsoft ja NVIDIA tahkoavat suuria voittoja tekoälybuumin aallonharjalla. Tähän verrattuna Suomen osakemarkkinoiden tuotot ovat olleet varsin vaisuja.

Mutta miten Helsingin pörssi on pärjännyt muihin pohjoismaisiin pörsseihin verrattuna? Yleinen kehitys pohjoismaisilla markkinoilla on ollut todella hyvä. Erityisesti Tanskan pörssin viimeaikainen nousu on ollut vaikuttavaa. Morningstar Denmark -indeksi on noussut vuodessa yli 40 prosenttia. Myös Tukholman ja Oslon pörssit ovat menestyneet varsin hyvin. Morningstar Norway -indeksi on noussut lähes 15 prosenttia ja Ruotsin vastaava indeksi lähes 20 prosenttia. Sen sijaan Morningstar Finland -indeksin vuoden tuotto on jäänyt lähes nollaan. Moni suomalainen sijoittaja voi siis oikeutetusti tuntea pientä naapurikateutta.

Miksi Helsingin pörssi alisuorittaa?

Evli Nordic -rahaston salkunhoitaja Wilhelm Bruunin mukaan ero Helsingin pörssin ja muiden pohjoismaisten pörssien tuottojen välillä johtuu muutamasta keskeisestä tekijästä: "Jos tarkastellaan hieman vajaat kaksi ja puoli vuotta taaksepäin, Tanskan markkinaindeksien tuotoista suurin osa on peräisin yhdestä yhtiöstä, Novo Nordiskista. Norjassa taas merkittävä indeksipaino öljy- ja kaasuteollisuuteen liittyvissä yrityksissä on tukenut maaindeksin tuottoja.” Hänen mukaansa Suomessa ei ole ollut samanlaisia yksittäisiä yrityksiä tai teollisuusaloja, jotka olisivat pystyneet nostamaan Helsingin pörssiä ylöspäin. "Suomessa indeksien tuottoja on erityisesti painanut Nesteen osakkeen heikko hintakehitys."

Markkina-arvoltaan Helsingin pörssin seitsemänneksi suurimman yhtiön, Nesteen (NESTE), osake on laskenut vajaassa kolmessa vuodessa lähes 60 %, ja pelkästään tänä vuonna yli 40 %. Biopolttoaineiden sekä dieselin markkinahinnat ovat laskeneet, ja yhtiö joutui antamaan tulosvaroituksen toukokuussa.

Bruun huomauttaa, että Helsingin pörssi ei yleisellä tasolla ole suoriutunut niin huonosti verrattuna muihin pohjoismaisiin pörsseihin kuin monet kotimaan sijoittajat saattavat luulla: "Jos Novo Nordiskin, Norjan öljy- ja kaasuteollisuuden sekä Nesteen vaikutus poistetaan maaindekseistä ja indeksien tuottoja tarkastellaan samassa valuutassa, suuria eroja maiden välillä ei enää kyseisellä jaksolla ole."

Helsingin pörssi on tuottanut paremmin pitkällä aikavälillä 

Entä jos tarkastelemme tuottoja hieman pidemmällä aikavälillä? Silloin Helsingin pörssin suoritus näyttää paljon paremmalta. Vertaillaan kaikkien neljän Pohjoismaan pörssien tuottoja euroissa mitattuna viimeisen kymmenen vuoden ajalta. Helsingin pörssin vuotuinen tuotto tänä aikana on ollut 5,47 %, mikä ylittää Norjan pörssin 4,15 % vuotuisen tuoton. Tukholman pörssi puolestaan on ollut hieman Helsingin pörssiä parempi, 7,34 % vuosituotolla. Kaikki nämä luvut ovat kuitenkin vaatimattomia verrattuna Tanskan pörssin huimaan 16,14 % vuosituottoon.

Uusi korkotilanne voi tarjota mahdollisuuksia myös Helsingin pörssissä  

Kaikki Pohjoismaiset pörssit ovat aloittaneet vuoden plussalla. Morningstar Finland -indeksi on vuoden alusta noussut noin 4,8 %. Samaan aikaan Ruotsin vastaava indeksi on noussut 7,6 %, Norjan 8,7 % ja Tanskan 22,6 %.

Viime aikoina alkanut korkojen lasku voi myös hyödyttää monia suomalaisyrityksiä ja tarjota siten mielenkiintoisia mahdollisuuksia sijoittajille. Bruunin mukaan hyviä sijoituskohteita löytyy tällä hetkellä ympäri Pohjoismaita, etenkin monet norjalaiset yhtiöt näyttävät hänen mielestään nyt houkuttelevilta. "Verrattuna laajaan pohjoismaiseen osakeindeksiin, meillä on tällä hetkellä reilu ylipaino Norjassa, reilu alipaino Ruotsissa ja pieni alipaino sekä Suomessa että Tanskassa."

Facebook Twitter LinkedIn

Tietoja kirjoittajasta

Jon Hednäs  on Morningstar Finlandin toimistoharjoittelija ja tuottaa sisältöä morningstar.fi-sivustolle

© Copyright 2024 Morningstar, Inc. Kaikki oikeudet pidätetään.

Käyttöehdot        Yksityisyys        Cookie Settings          Tietoja