Koronlaskua ei odoteta torstain Euroopan keskuspankin kokouksessa. Painopiste on edelleen EKP:n neuvoston syyskuun kokouksessa seuraavaa siirtoa varten sen jälkeen, kun pankki laski korkoja 0,25 prosenttiyksiköllä kesäkuun kokouksessaan.
Analyytikot arvioivat, että tänä vuonna on odotettavissa vielä kaksi koronalaskua, kukin 0,25 prosenttiyksikön verran, syyskuussa ja joulukuussa. Rahoitusmarkkinat ennakoivat tällä hetkellä yhteensä 0,4 prosenttiyksikön korkojen laskua vuoden loppuun mennessä, mikä jättää epävarmuutta siitä, aikooko pankki toteuttaa toisen koronlaskun joulukuussa.
"EKP on selvästi ilmoittanut haluavansa tehdä korkopäätökset ennustekokouksissa, eli syyskuussa ja joulukuussa, eikä heinä-, loka- tai tammikuussa", kertoi Pimcon varatoimitusjohtaja ja salkunhoitaja Konstantin Veit Morningstarille puhelimitse 11. heinäkuuta.
"Inflaatio ei ole vielä siellä, missä EKP haluaisi sen olevan, mutta uskon EKP:n arvioivan, että yli 3 prosentin talletuskorko on edelleen selvästi rajoittava", hän lisäsi. Vaikka pankki siis laskisi korkoja kahdesti tänä vuonna, se pitää korkoja silti riittävän rajoittavina nykyisessä inflaatioympäristössä.
Reutersin äskettäin 4.–11. heinäkuuta tekemässä kyselyssä, johon osallistui 85 ekonomistia, kaikki ennustivat EKP:n pitävän korot ennallaan 18. heinäkuuta. Yli 80 prosenttia vastaajista odotti, että EKP laskee talletuskorkoa vielä kahdesti tänä vuonna, syyskuussa ja joulukuussa, jolloin se laskisi sen 3,25 prosenttiin.
Kesäkuun kokouksessa pankki laski korkoja:
• Perusrahoitusoperaatioiden korko: 4,25 %, aiemmin 4,50 %
• Maksuvalmiusluoton korko: 4,50 %, aiemmin 4,75 %.
• Talletuskorko: 3,75 %, aiemmin 4,00 %.
Tämä oli ensimmäinen perusrahoitusoperaatioiden koron ja maksuvalmiusluoton koron lasku kahdeksaan vuoteen. Talletuskorkoa laskettiin viimeksi vuonna 2019.
Euroalueen kuluttajahinnat nousivat kesäkuussa 2,5 % edellisvuodesta, mikä oli vähemmän kuin toukokuun 2,6 %, mutta enemmän kuin ekonomistien ennustama 2,4 %. Pohjainflaatio, joka mittaa hintojen muutoksia ilman energia- ja elintarvikekustannuksia, oli 2,9 % verrattuna edellisvuoteen, mikä on sama taso kuin toukokuussa, mutta korkeampi kuin huhtikuun 2,7 %.
Korkojen leikkauksia odotetaan 0,25 prosenttiyksikön askelin
Pimcon Veit lisää, että hän odottaa koronleikkausten tapahtuvan tavanomaisin 0,25 prosenttiyksikön askelin, kun otetaan huomioon euroalueen talouteen ja Yhdysvaltain keskuspankin seuraaviin toimiin liittyvä epävarmuus.
"EKP voi leikata korkoja Fedistä riippumatta, mutta inflaatio on vahvasti korreloitunut maailmanlaajuisesti. Jos käy ilmi, että Fed ei voi leikata, koska inflaatio osoittautuu ennakoitua sitkeämmäksi, on epätodennäköistä, että EKP:llä ei olisi inflaatio-ongelmaa," hän sanoi.
Myös Morningstarin strategi Michael Field uskoo, että EKP suhtautuu varovaisesti korkojen alentamiseen. "Viimeinen asia, jonka EKP haluaisi tehdä, on joutua nostamaan korkoja, jos ensi kuun inflaatioluvut nousevat jälleen. Joten on parasta olla hätiköimättä päätöksissä," hän sanoi. "Kun pankki laski korkoja kesäkuussa, toinen koronlasku tällä viikolla olisi liian aikaista."
DWS:n Eurooppaekonomisti Ulrike Kastens kertoi Morningstarille puhelimitse 10. kesäkuuta, että hän ei odota EKP:n ilmoittavan leikkauksista seuraavassa kokouksessaan, eikä hän odota kommentteja mahdollisista toimista syyskuussa. "Koska kasvusta ja inflaatiosta ei ole uusia ennusteita, viestinnässä ei pitäisi tapahtua muutoksia: Puheenjohtaja Christine Lagarde korostaa jälleen, että neuvosto toimii datasta riippuen ja että päätökset tehdään kokouksesta toiseen." DWS odottaa myös 0,25 prosenttiyksikön leikkauksia sekä syyskuussa että joulukuussa. " Vuoden 2024 toisen neljänneksen maltillisten palkkatietojen pitäisi mahdollistaa uusi koronlasku syyskuussa", Kastens lisäsi.
Kuinka alas EKP laskee korot?
Jos analyytikoiden konsensus osoittautuu oikeaksi, perusrahoituskorko olisi vuoden lopussa 3,75 prosenttia ja talletuskorko 3,25 prosenttia. He eivät kuitenkaan odota, että koronlaskusykli päättyisi siihen. Tällä hetkellä markkinoilla arvioidaan, että talletuskorko laskee 2,5 prosenttiin, mikä tarkoittaa, että vuonna 2025 saattaa olla luvassa vielä kolme 0,25 prosenttiyksikön leikkausta.
EKP on kuitenkin ilmoittanut, että se pitää neutraalia, lopullista korkoa 2 prosentissa.
"Tällä hetkellä markkinat hinnoittelevat 2,5 prosentin terminaalikoron, ja kysymys on, onko se realistista vai ei", Pimcon Veit sanoi. "Mielestäni 2,5 prosenttia on selvästi yli useimpien arvioiden neutraalista korosta, jonka EKP näkee olevan noin 2 prosenttia. Me tulkitsemme tämän niin, että markkinat odottavat inflaation olevan odotettua sitkeämpi ja hinnoittelevat siksi korkeamman koron."
Miten koronleikkaukset vaikuttavat markkinoihin?
Osakemarkkinoilla on tapana nousta odotettavissa olevien koronlaskujen yhteydessä. Joukkovelkakirjamarkkinoilla korkojen lasku merkitsee alhaisempia tuottoja, mikä nostaa joukkovelkakirjojen hintoja. Alhaisemmat korot tekevät myös olemassa olevista joukkovelkakirjoista, erityisesti niistä, jotka on laskettu liikkeeseen korkean koron aikana, houkuttelevampia tuottojen kannalta.
Samaan aikaan pankkitilien säästökorot todennäköisesti laskevat, mikä on haitaksi säästäjille. Lainanottajat sen sijaan hyötyvät korkojen laskusta, kun kulutusvelat ja asuntolainat halpenevat.
EKP totesi viimeisimmässä taloudellisessa tiedotteessaan, että rahoituskustannukset ovat pysähtyneet rajoittavalle tasolle. Uusien yrityslainojen keskikorko pysyi huhtikuussa ennallaan edelliseen kuukauteen verrattuna, ollen 5,2 %, ja uusien asuntolainojen keskikorko oli 3,8 %.
