.jpg)
Euroopan pörssinoteerattujen rahastojen (ETF) markkinat keräsivät toisen neljänneksen aikana ennätykselliset 53 miljardin euron sijoitusvirrat. Vuoden ensimmäisellä puoliskolla sijoittajat sijoittivat ETF-rahastoihin peräti 98 miljardia euroa, mikä ennakoi historiallista vuotta sijoitusvälineelle.
Käytän tarkoituksellisesti termiä "sijoitusväline" enkä "passiivinen strategia", sillä ETF-rahastot eivät enää rajoitu pelkästään indeksien seurantaan. Viime aikoina huomiota ovat herättäneet aktiiviset ETF-rahastot, joihin sijoitettiin ensimmäisellä puoliskolla yli 6,1 miljardia euroa, mikä vastaa 6,3 prosenttia kaikista ETF-rahastoihin suuntautuneista varoista. Vaikka aktiiviset ETF-rahastot ovat vielä vähemmistössä, ne edustavat kasvavaa markkina-aluetta. Jos siis yhdistät ETF:n edelleen pelkästään passiivisiin sijoituksiin, on aika tarkastella asiaa uudelleen.
Mihin ETF-ostajat oikein sijoittavat?
Toisella vuosineljänneksellä suurin osa pääomasta, 40,5 miljardia euroa, sijoitettiin osakkeisiin, pääasiassa rahastoihin, jotka keskittyvät suuriin yhdysvaltalaisiin yrityksiin. Yhdysvaltain osakemarkkinat aloittivat neljänneksen heikosti, kun huhtikuun inflaatiolukema oli odotettua korkeampi. Myöhemmin markkinat kuitenkin vahvistuivat, erityisesti teknologiaosakkeiden jatkaessa vahvaa suoritustaan. Kvartaali päättyi positiivisesti.
Sijoittajat ovat hyötyneet Yhdysvaltojen osakemarkkinoiden positiivisesta kehityksestä sekä maailmanlaajuisten suurten yhtiöiden ETF-rahastojen avulla, joissa Yhdysvallat on suurimpana maantieteellisenä kohteena (65-70 % vakiosalkusta), että tiettyjen yhdysvaltalaisten osakkeiden ETF-rahastojen avulla, jotka seuraavat tunnettuja indeksejä kuten S&P 500.
Erityisesti Yhdysvaltain osakemarkkinoilla passiivisesti hallittujen rahastojen merkitys on vahvistunut. Valuuttakurssiriskistä huolimatta yhdysvaltalaiset osakkeet ovat eurooppalaisille sijoittajille keskeinen pitkän aikavälin sijoituskohde. Kyseessä ovat kuitenkin markkinat, joilla aktiivisten varainhoitajien pitkän aikavälin menestysaste (kyky tuottaa vertailuindeksin ylittäviä tuottoja) on hyvin heikko. Sijoittajat ovat jo pitkään tiedostaneet tämän seikan ja valinneet edulliset passiiviset rahastot sijoittaessaan varojaan näille markkinoille. Siksi ei ole yllättävää, että lähes joka neljännesvuosi nähdään näin suuria virtauksia näihin passiivisiin ETF-rahastoihin.
Itse asiassa kolme iSharesin, SPDR:n ja Invescon S&P 500 ETF:ää kuuluu viiden eniten varoja keränneen ETF:än joukkoon toisella vuosineljänneksellä. Kaksi näistä rahastoista, iShares Core S&P 500 ETF ja SPDR S&P 500 ETF, jotka molemmat ovat palkittuja kultaisella Medalist-luokituksella, keräsivät eniten varoja vuoden ensimmäisen puoliskon aikana.
Voiko joukkovelkakirja-ETF:iin sijoittaa?
Kyllä. Joukkovelkakirja-ETF:t keräsivät 11,7 miljardin euron sijoitusvirrat toisella neljänneksellä, kun ne ensimmäisellä neljänneksellä olivat 9,2 miljardia euroa. Keskuspankit lievensivät odotuksia useiden koronleikkausten nopeasta toteuttamisesta. Tämä suosi sijoituksia lyhyen ja erittäin lyhyen aikavälin ETF-rahastoihin, joita käytetään tyypillisesti likviditeetinhallintavälineinä.
Hyödyketuotteista virtasi ulos 2,1 miljardia euroa. Tämä oli viides peräkkäinen neljännes, jolloin rahaa virtasi ulos, joten on vaikea olla muodostamatta suoraa yhteyttä näiden ulosvirtausten ja inflaatiokehityksen välille. Tämä ETF-markkinasegmentti on pääosin kultaan sijoittavien instrumenttien hallinnassa, ja vaikka kullan hinta on jatkuvasti noussut, sijoittajat ovat suurimmaksi osaksi myyneet omistuksiaan. Tämä viittaa siihen, että kultaan sijoittaminen on pääosin toiminut inflaation suojana. Inflaatiopaineiden hellittäessä myös kiinnostus kultasijoituksiin tyypillisesti hiipuu.
ETF-rahastojen virtaukset osoittavat, että kiinnostus ESG-rahastoja kohtaan on laskenut. Toisella neljänneksellä ESG-ETF-rahastoihin virtasi yhteensä 4,7 miljardia euroa, kun ensimmäisellä neljänneksellä summa oli 7,6 miljardia euroa. ESG-rahastojen osuus ETF-rahastojen kokonaisvirroista laski 9 prosenttiin toisella neljänneksellä, kun se oli 17 prosenttia ensimmäisellä neljänneksellä. Kiinnostus ESG-sijoituksiin on merkittävästi laskenut vuosien 2020-2022 huippulukemista, erityisesti osakesijoitusten osalta, joihin suurin osa varoista ja tarjonnasta on keskittynyt.
Jose Garcia Zarate toimii apulaisjohtajana Morningstarin manageritutkimustiimissä, joka keskittyy passiivisiin strategioihin.
