Euroopan keskuspankki (EKP) päätti eilen pidättäytyä ohjauskorkojen muutoksista, mikä oli yleisesti odotettu päätös. EKP ei antanut tarkempia tietoja mahdollisista tulevista koronleikkauksista.
EKP:n pääjohtaja Christine Lagarde korosti, että ”on täysin avoinna, mitä teemme syyskuussa”, mutta markkinat arvioivat 80 prosentin todennäköisyydellä, että pankki saattaa laskea korkoja vielä 0,25 prosenttiyksikköä seuraavassa kokouksessaan 12. syyskuuta.
Lehdistötiedotteessa kerrottiin, että ”EKP:n neuvosto päätti tänään jättää kaikki kolme ohjauskorkoa ennalleen.” Lagarde lisäsi myöhemmin, että päätös oli ollut yksimielinen.
”Äskettäin saatu data tukee suurelta osin aiempaa arviotamme keskipitkän aikavälin inflaationäkymistä. Vaikka jotkin pohjainflaation mittarit nousivat hieman toukokuussa kertaluonteisten tekijöiden vuoksi, useimmat mittarit pysyivät ennallaan tai laskivat hieman kesäkuussa.”
”EKP:n neuvosto ei sitoudu etukäteen tiettyyn korkopolkuun,” hän lisäsi.
Päätös oli odotettu, joten osake-, joukkovelkakirja- ja valuuttamarkkinoiden reaktiot jäivät vaisuiksi.
"Ekonomistit eivät odottaneet kesäkuun 0,25 prosenttiyksikön koronlaskun jälkeen uusia muutoksia ohjauskorkoihin tässä kuussa," lausui Morningstarin Euroopan osakestrategi Michael Field.
"Vaikka nykyiset makrotaloudelliset tiedot eivät tue välittömiä korkoleikkauksia, ne eivät ole merkittävästi muuttuneet viime kuukausina, varsinkaan kesäkuun korkoleikkauksen jälkeen," Field jatkoi.
Tämän pitäisi vakuuttaa keskuspankkiirit siitä, että euroalueen talous kykenee käsittelemään 25 peruspisteen koronalennuksen ja sietämään mahdollisia uusia maltillisia koronleikkauksia.
Analyytikot arvioivat nyt, että kaksi uutta 0,25 prosenttiyksikön koronleikkausta syyskuussa ja joulukuussa ovat todennäköinen skenaario vuodelle 2024.
Myös inflaatiota koskevat lausunnot ovat säilyneet tasapainossa, kertoi DWS
Eurooppaekonomisti Ulrike Kastens sähköpostitse lähettämässään tiedotteessa korkoilmoituksen jälkeen. ”Pankki saattaa odottaa lisää tietoja, erityisesti palkkakehityksen hidastumista, mikä voisi antaa sille liikkumavaraa rahapolitiikan kiristämisen vähentämiseen. "Odotamme yhä, että seuraava korkojen lasku tapahtuu syyskuussa", hän totesi.
Myös Fidelityn pääomamarkkinastrategi Carsten Roemheld ennakoi, että EKP saattaa laskea korkoja syyskuussa. Hän huomautti, että syyskuun jälkeiset toimenpiteet voivat jäädä epäselviksi, kuten hän totesi puhelimitse Morningstarille korkopäätöksen jälkeen. Roemheld mainitsi talouskasvuun kohdistuvan laskuriskin ja inflaatiopaineet, erityisesti kauppakiistojen vuoksi. Presidenttiehdokas Donald Trump on ilmoittanut mahdollisista uusista tulleista, mikä saattaisi vaikuttaa myös euroalueen talouteen, vaikka suurin osa uusista tulleista kohdistuu kiinalaisiin tuotteisiin.
Hän toteaa, että Euroopan keskuspankin (EKP) nykyinen kokouskohtainen datariippuvuus on poikkeuksellista ja kuvastaa epävarmuutta politiikassa, talouskasvussa ja inflaatiossa. Roemheld mainitsi myös, että ennen seuraavaa kokousta tullaan julkaisemaan merkittävä määrä makrotaloudellista dataa.
"Heikompi maailmantalous tai suurten talouksien väliset kauppajännitteet voivat vaikuttaa negatiivisesti euroalueen kasvuun," Lagarde totesi lehdistötilaisuudessa. Syyskuun kokous pidetään juuri ennen sitä, kun markkinoilla odotetaan Yhdysvaltain keskuspankin aloittavan korkojen laskemisen.
Edellisessä kokouksessaan 6. kesäkuuta keskuspankki teki seuraavat muutokset korkoihin:
• Perusrahoitusoperaatioiden korko: 4,25 %, aiemmin 4,50 %
• Maksuvalmiusluoton korko: 4,50 %, aiemmin 4,75 %.
• Talletuskorko: 3,75 %, aiemmin 4,00 %.
Kokouksessa ei esitetty uusia inflaatio- tai kasvuennusteita. Euroopan keskuspankki oli kuitenkin päivittänyt inflaatioennusteitaan viimeisimmässä raportissaan 6. kesäkuuta, jolloin se nosti ennusteita vuosille 2024 ja 2025. Ekonomistit odottavat keskimääräisen inflaation olevan 2,5 % vuonna 2024, 2,2 % vuonna 2025 ja 1,9 % vuonna 2026. EKP:n neuvosto esittää uudet ennusteet seuraavassa kokouksessaan 12. syyskuuta.
Euroalueen kuluttajahinnat nousivat kesäkuussa 2,5 % edellisvuodesta, mikä oli hieman vähemmän kuin toukokuun 2,6 %, mutta enemmän kuin ekonomistien odottama 2,4 %
nousu. Pohjainflaatio, joka ei sisällä energia- ja elintarvikekustannuksia, pysyi toukokuun 2,9 prosentissa.
"Euroopan keskuspankki on viestinyt selvästi, että se suosii korkopäätösten tekemistä syys- ja joulukuun ennustekokouksissaan, eikä heinä-, lokakuussa tai tammikuussa," totesi Pimcon varatoimitusjohtaja ja salkunhoitaja Konstantin Veit Morningstarille 11. heinäkuuta.
”Inflaatio ei ole vielä saavuttanut EKP:n tavoitetasoa, mutta uskon, että pankki pitää yli kolmen prosentin talletuskorkoa edelleen rajoittavana,” hän lisäsi. Vaikka pankki saattaisi alentaa korkoja kahdesti tänä vuonna, se pitää korkoja edelleen riittävän rajoittavina nykyisessä inflaatioympäristössä.
Miten korkoleikkaukset vaikuttavat säästäjiin ja asuntolainoihin?
Korkoleikkaukset vaikuttavat säästäjiin ja lainanottajiin eri tavoin. Osakemarkkinoilla koronnousun odotetaan usein johtavan kurssien nousuun, mutta myös korkojen laskiessa osakkeiden arvot voivat kohota. Joukkovelkakirjamarkkinoilla korkojen lasku tarkoittaa alhaisempia tuottoja, mikä puolestaan nostaa joukkovelkakirjojen hintoja. Alhaisemmat korot tekevät myös olemassa olevista joukkovelkakirjalainoista houkuttelevampia, erityisesti niistä, jotka on laskettu liikkeeseen korkeiden korkojen aikana.
Samaan aikaan säästötilien korot todennäköisesti laskevat, mikä voi vaikuttaa negatiivisesti säästäjiin. Säästäjien saamat korot riippuvat pankkien tarjoamista talletusmahdollisuuksista, jotka määräytyvät osaltaan keskuspankin ohjauskorosta.
Lainanottajat hyötyvät korkojen alenemisesta, koska kulutus- ja asuntolainat muuttuvat edullisemmiksi. EKP:n uusimmassa talouskatsauksessa todettiin, että rahoituskustannukset ovat edelleen rajoittuneet. Huhtikuussa uusien yrityslainojen keskimääräinen korko oli 5,2 %, mikä on sama kuin edellisessä kuussa, ja uusien asuntolainojen keskimääräinen korko oli 3,8 %.
